Perhevapaat tasan – jakaminen ratkaistaan perheissä, laissa ja työpaikoilla

sosiaali- ja terveysministeriö

2.6.2022 14.10

Kolumni

Elokuussa voimaantulevan perhevapaauudistuksen tavoitteena on edistää hoivavastuun ja perhevapaiden tasa-arvoista jakautumista. Vapaiden jakamiseen pyritään kiintiöimällä vanhempainvapaat puoliksi. Lähtökohta on hyvä, sillä nykyisin vapaat jakautuvat huomattavan epätasaisesti ja hoivavastuuta kantavat pääosin naiset. Tällä on vaikutuksia työelämän hankalimpiin tasa-arvokysymyksiin, kuten naisten palkkoihin, urakehitykseen, eläkkeisiin ja työelämäsyrjintään. Perhevapaauudistus antaa mahdollisuuksia työelämän tasa-arvon lisäämiseen ja sukupuolten palkkaerojen pienentämiseen. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää isoja muutoksia myös työpaikoilla.

Perhevapaissa on kysymys paitsi vanhempien valinnoista, myös vapaiden ehdoista

Perhevapaiden jakaminen riippuu monesta asiasta. Keskeistä on se, millaisia vaihtoehtoja perhevapaajärjestelmä tarjoaa. Tärkeitä ovat myös työehtosopimusten ja työpaikkojen antamat ehdot ja mahdollisuudet sekä vanhempien yhteiset neuvottelut ja motivaatio vapaiden jakamiseen.

Uusi perhevapaajärjestelmä antaa jakamiselle hyvän pohjan, koska vapaa jakautuu lähtökohtaisesti tasan. Jakamiseen kannustaa myös se, että oman kiintiön käyttäminen lisää lapsen hoitoon käytettävien päivärahapäivien kokonaismäärää. Jos vanhempi jättää käyttämättä sitä päivärahaosuutta, jota ei voi luovuttaa toiselle, päivät menetetään.

Uudistus haastaa perinteistä sukupuolten työnjakoa, joten muutos ei ole helppo. Keskeinen kysymys liittyy mahdollisuuteen luovuttaa osa omista vanhempainrahapäivistä toiselle.
Mahdollisuus voi sisältää riskin, että vapaan jakaminen ei toteudukaan toivotusti.

Erityisesti miesvaltaisilla aloilla ollaan muutoksen ytimessä, sillä näillä aloilla pidemmät perhevapaat ovat harvinaisia. Jos niissä onnistutaan luomaan käytännöt ja suotuisa kulttuuri työntekijöiden pitkille perhevapaille, vaikutus tulee näkymään koko yhteiskunnassa. Jos ne taas pitäytyvät vanhassa, perhevapaauudistuksen tasa-arvovaikutukset jäävät pienemmiksi. Uudistuksen toimeenpanossa pitäisikin huomioida erityisesti ne alat, työpaikat ja ryhmät, joissa isät käyttävät perhevapaita niukasti.

Naisten ja miesten työmarkkina-asema vaikuttaa vapaiden jakamiseen ja toisinpäin

Miesten perhevapaiden alikäyttö on yhteydessä myös naisten asemaan työelämässä. Erityisesti ne miehet, joiden puoliso on pienituloinen, osa-aikatyössä tai työelämän ulkopuolella, jättävät muita herkemmin perhevapaat käyttämättä. Naiset pitävät pidempiä perhevapaita varsinkin silloin, jos heillä ei ole työpaikkaa, johon palata. Tämä tilanne on runsaalla neljäsosalla äideistä, ja se liittyy pitkälti naisten määräaikaisten palvelussuhteiden yleisyyteen.

Perhevapaat muodostavat monille naisille työuran alkuvaiheeseen sijoittuvan, usein pitkähkön poissaolon työelämästä. Sen merkitys myös uran myöhemmässä vaiheessa on työelämän tasa-arvon ja työllisyyden kannalta suuri. Perhevapaiden tasainen jako nopeuttaisi työhön paluuta ja vaikuttaisi myönteisesti naisten työuriin ja palkkoihin.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on lisätä erityisesti isien perhevapaiden käyttöä, mutta tilanne ei välttämättä muutu nopeasti. Perhevapaiden käytöllä on ainakin toistaiseksi ollut vahva yhteys myös sosioekonomiseen asemaan. Vapaat jakautuvat tasaisimmin korkeasti koulutetuilla vanhemmilla. Toimihenkilömiehet käyttävät perhevapaita eniten ja työntekijäammateissa olevat vähiten. Senkin vuoksi miesenemmistöiset alat ovat avainasemassa uudistuksen tavoitteiden toteutumisessa.

Niissä tilanteissa, joissa molempien vanhempien työmarkkina-asema on heikko, vanhempainvapaiden jakaminen on edelleen kaikkein haasteellisinta. Sen vuoksi uudistuksen toimeenpanossa tarvitaan erityistä huomiota työttömiin ja epätyypillisissä tai epävarmoissa työsuhteissa työskenteleviin.

Työelämän toimijat vaikuttavat uudistuksen toteutumiseen merkittävästi

Perheiden valintoihin voidaan vaikuttaa lisäämällä tietoa perhevapaista, vanhempien ja lasten oikeuksista ja vapaiden jakamisen vaikutuksista perheen talouteen. Suuri vaikutus on myös sillä, miten työmarkkinajärjestöt viestivät perhevapaista ja mitä työehtosopimuksissa on sovittu vanhempien palkallisista vapaista. Työpaikalla voidaan vaikuttaa asiaan esimerkiksi tasa-arvosuunnitelman toimenpiteillä ja luomalla perheystävällisiä käytäntöjä. Myös sijaisen palkkaaminen perhevapaan ajaksi voi olla ratkaisevaa. Esihenkilöiden ja johdon kannustus on avainasemassa, samoin työpaikan asenneilmapiiri.

Perhevapaajärjestelmän tavoitteiden toteutumista pitää jatkossa seurata ja arvioida tarkasti. Tutkimustietoa tarvitaan erityisesti eri väestöryhmien ja sukupuolten perhevapaiden käytöstä, uudistuksen työllisyysvaikutuksista, perhevapaiden palkallisuudesta ja työpaikkojen käytännöistä.
Perhevapaauudistuksen tärkein tavoite on vapaiden tasainen jakautuminen, ja sen toteutumiseen kannattaa vaikuttaa kaikin keinoin. Jos vanhempainvapaiden käyttäjäjoukko laajenee, uudistuksen tasa-arvovaikutukset voivat olla parhaimmillaan suuret.

Outi Viitamaa-Tervonen, projektipäällikkö
Milla Sandt, projektikoordinaattori