Lisää huomiota nuorten mielenterveyden tukemiseen

Ahdistus- ja masennusoireet ovat korkeakouluopiskelijoilla yleisempiä kuin koko muulla aikuisväestöllä. Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistus- ja masennusoireista. Nämä erittäin huolestuttavat tiedot käyvät ilmi THL:n ja Kelan toteuttamasta korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT).

On tärkeää selvittää lisääntyvien mielenterveysongelmien taustalla olevia rakenteellisia tekijöitä ja pohtia, miten voisimme ennaltaehkäistä kansansairauden asemaan nousseita mielenterveysongelmia. 

Huomionarvoista on esimerkiksi se, että KOTT-tutkimuksen mukaan opiskelijoista puolet tekee opintojen ohella ansiotöitä, ja heistä yli kolmannes kokee työnteon haittaavan opintojen edistymistä. Kuormitusta kokevat erityisesti ne opiskelijat, jotka käyvät töissä siksi, että heillä olisi varaa opiskella. Tämä on selkeä viesti siitä, että opiskelijoiden toimeentulon parantaminen helpottaisi opiskelijoiden kokemaa kuormitusta. 
 
Samansuuntaisia huolestuttavia tuloksia nuorten hyvinvoinnista on saanut Työterveyslaitos nuorten työntekijöiden osalta. Nuorilla työntekijöillä työhyvinvointi ja työkyky on korona-aikana heikentynyt, kun taas yli 36-vuotiailla työhyvinvointi on jopa parantunut. 
 
Nuoret kokevat muita enemmän epävarmuutta työssään ja haasteita työn ja muun elämän tasapainottamisessa. Esimerkiksi määräaikaiset työsuhteet ovat nuorten keskuudessa muita yleisempiä, mikä on omiaan lisäämään epävarmuutta toimeentulosta ja tulevaisuudesta.
 
Korona-aika on todennäköisesti kaventanut erityisesti nuorten elämänpiiriä, ja muun elämän kaventuessa työn asema arjessa on voinut korostua. Tämä voi osaltaan selittää vaikeutta työn ja muun elämän tasapainottamiseen.

Nuorten työhyvinvoinnin tukemiseen löytyy runsaasti keinoja

Parhaimmillaan työ on ihmiselle voimavara ja työhön osallistuminen lisää hyvinvointia. Työn tarjoama yhteisö ja ihmissuhteet ovat keskeisiä tekijöitä työn antoisuudessa. Korona-aikana nämä työn antoisat puolet ovat jääneet taka-alalle etenkin töissä, joita on voinut tehdä etänä. Nuorille, jotka ovat siirtyneet työelämään keskelle etätyöntekoa, työelämä ei ole välttämättä päässyt tarjoamaan parasta antiaan. 
 
Työllä on usein suuri rooli ihmisten elämässä, joten sillä on myös suuri rooli mielenterveyden tukemisessa. Erityisen suuri vastuu työpaikoilla on työelämään vasta astuvien, usein samaan aikaan opintojaan suorittavien nuorten kohdalla. Työpaikoilla onkin syytä olla jatkuva valmius kehittää toimintatapojaan. Se myös kannattaa, sillä satsaukset työntekijöiden hyvinvointiin maksavat itsensä monin kerroin takaisin verrattuna työkyvyn ongelmista aiheutuviin kustannuksiin. 
 
Työelämän kehittäminen ei kuitenkaan vaadi pyörän keksimistä uudestaan. Mielenterveyden tukeminen työpaikalla lähtee liikkeelle aivan perusasioista: sopiva työmäärä, mahdollisuus kehittymiseen sekä palautteen saaminen omasta työstä ovat tärkeitä hyvinvoinnin tekijöitä niin nuorille kuin kokeneemmillekin työntekijöille. Vastaavasti luottamuksen, yhteistyön ja arvostuksen rakentaminen työyhteisön perustaksi vahvistavat paitsi työntekijöiden hyvinvointia myös työpaikan tuottavuutta ja tehokkuutta. 
 
Meidän on pystyttävä kehittämään koko yhteiskuntaa ja erityisesti niin työelämäämme, koulutusjärjestelmäämme kuin palvelujammekin siten, että nuorten kokema haitallinen kuormitus vähenee. Yhteiskuntamme ei kestä sitä, että kolmannes nuorista kärsii ongelmista, jotka voivat pahentuessaan aiheuttaa jopa elinikäisen työkyvyttömyyden. Emme kestä sitä taloudellisesti, mutta ennen kaikkea emme kestä sitä inhimillisesti. Meidän on lisättävä tukea siellä, missä lisää tukea tarvitaan, ja vähennettävä vaatimuksia siellä, missä niitä on selvästi liikaa. Tämä vaatii yhteistä ja laaja-alaista kehittämistyötä yhteiskunnan kaikilta osa-alueilta. 
 
Työelämän mielenterveysohjelma tarjoaa työkaluja mielenterveyttä tukevan työpaikan kehittämiseen. TYÖ2030 – Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma vastaa muuttuvan työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Ohjelmassa myös nuoret on otettu mukaan kehittämään tulevaisuuden työelämää. Panostuksia nuorten mielenterveyteen on tehty myös muun muassa vakinaistamalla matalan kynnyksen mielen hyvinvointia tarjoavat palvelut, moniammatillista tukea alle 30-vuotiaille tarjoaviin, Ohjaamoihin ja Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kehitetään matalan kynnyksen tukea nuorille työntekijöille. Keskeistä on vahvistaa matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen saatavuutta myös sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa.

Hanna Sarkkinen
sosiaali- ja terveysministeri