Ilmastokriisi on terveys- ja ihmisoikeuskriisi
Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on arvioinut, että ilmastonmuutos on suurin yksittäinen uhka ihmisyydelle 2000-luvulla. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin mukaan maailmassa arviolta 3,6 miljardia ihmistä elää ympäristöissä, jotka ovat erittäin haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Väkivalta ei ole yksityisasia
Väkivalta musertaa. Mustelmien ja ruhjeiden lisäksi se aiheuttaa haavoja, jotka eivät näy ulospäin: arvottomuuden tunnetta, pelkoa ja häpeää. Huomenna vietetään naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Siksi on syytä nostaa keskusteluun aihe, joka edelleen jää liian usein kodin seinien sisäpuolelle.
Tavoitteena hyvä työkyky ja terve mieli työpaikoilla
Mielenterveyden häiriöiden vuoksi menetetyn työpanoksen arvo on suomalaisessa yhteiskunnassa noin 2,5 miljardia euroa vuodessa. Työpaikoilla voidaan edistää mielenterveyttä ja rakentaa mielen hyvinvointia tukevaa työkulttuuria. Suomen kestävän kasvun ohjelma tarjoaa monia eri menetelmiä mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla.
Digitaalinen turvallisuus pitää ottaa huomioon päätöksenteossa ja strategiassa
Uusien toimintamallien ja digitaalisten palveluiden edistäminen ovat keskeisiä tavoitteita uudessa hallitusohjelmassa. Niillä on tarkoitus sujuvoittaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työtä sekä kansalaisten arkea.
Digitalisaatio tuo joustoa ja turvaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta
Mikä sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisissa palveluissa on hyvää? Mitä pitäisi täydentää tai korjata? Millaisia digitaalisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja haluaisit käyttöösi tulevaisuudessa?
Mielenterveys on jokaisen oikeus
Yleistyneet mielenterveysoireet vaativat ripeitä panostuksia palveluihin ja matalan kynnyksen mielenterveysapuun. Hallitusohjelma sisältääkin useita toimenpiteitä, joilla mielenterveyspalvelujen saatavuus ja vaikuttavuus pyritään turvaamaan. Palvelut eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan mielenterveyttä on tuettava kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
IPS-toimintamalli uudistaa työelämään kuntouttavia mielenterveyspalveluja
IPS-toimintamallilla tuetaan mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. Mallin käyttöönotto laajenee osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa vuosina 2023–2024.
Sukupuolen moninaisuuden tunnistaminen ensiarvoisen tärkeää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi
Pride-kuukausi on huipentumassa meneillään olevaan Pride-viikkoon. Sukupuolen moninaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen on tärkeää kestävän hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö työskentelee monin eri tavoin yhteiskunnan moninaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.
Hyvinvointialueiden sote-palveluita vahvistetaan ja uudistetaan kehittämishankkeilla
Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa hyvinvointialueiden sote-palvelujen järjestämistä valtakunnallisilla strategisilla tavoitteilla, lainsäädännöllä sekä valtionavustusten avulla. Suomen kestävän kasvun ohjelman hankkeet tukevat alueiden palvelujen sisällöllistä kehittämistä vuoden 2025 loppuun saakka ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma vuoden 2023 loppuun.
Kun kaikki vaikuttaa kaikkeen
Hallitusneuvotteluita käydään nyt Säätytalon lisäksi myös perinteisessä- ja sosiaalisessa mediassa. Tavoitteenamme on ollut tuoda neuvottelupöytään faktoja siitä, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia monopolin purkaminen ja alkoholin myynnin lisääminen ruokakaupoissa toisi.
Ihana, hankala työmarkkinatuki – Työmarkkinatuen historiasta evästyksiä tulevaan
.png/be21baaa-953c-cada-b606-6ff4b7253084?version=1.0&t=1645105286226&width=1200)
Työmarkkinatuen lähes 30 vuoden mittaisen historian aikana työmarkkinatukea ja työvoimapolitiikkaa koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu useaan otteeseen. Nyt julkaistussa työmarkkinatuen historiaa koskevassa katsauksessa kuvataan työmarkkinatuen taustaa sekä tehtyjä lakimuutoksia, joissa tavoitteena on ollut vähentää työmarkkinatuen alkamista, lyhentää työmarkkinatukijaksoja ja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä.
Työkyvyn tuen palvelut laajentuvat uusille alueille
Työkykyohjelmassa (2019–2023) tehtyjä toimenpiteitä laajennetaan uusille alueille Suomen kestävän kasvun ohjelmassa seuraavan kahden vuoden aikana. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä. Tavoitteena on parantaa Suomen työllisyysastetta tukemalla osatyökykyisten polkuja työhön, työkykyisyyttä ja työssä pysymistä sekä varmistaa työkyvyn tuen palveluiden valtakunnallinen saatavuus ja laatu.
Nykyisellä rahoitustasolla ei pystytä turvaamaan kattavaa ja laadukasta turvakotiverkostoa
Turvakotipaikkojen määrä ei vastaa vielä todellista tarvetta ja Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita. Myös toimintakustannusten nousu edellyttää lisärahoitusta lähivuosien aikana.
Rahapelijärjestelmän kehittämisessä ei pidä ottaa varaslähtöä, koska päätöksen tueksi tarvitaan lisää tietoa
Tällä viikolla julkistettiin esiselvitys rahapelijärjestelmän vaihtoehdoista. Rahapelipolitiikan kehittämistarpeet on laajalti tunnistettu ja selvitys sisältää paljon hyvin koottua materiaalia jatkotyön tueksi. Se ei kuitenkaan anna riittäviä eväitä linjata tulevaisuuden rahapelijärjestelmää.
Seitsemän päivän hoitotakuu on ajuri - hoidon saatavuus ja jatkuvuus sen tavoite
Hallitustunnustelut ovat käynnissä ja keskustelu julkisuudessa vilkasta siitä, mistä tavoiteltava säästö seuraavalla hallituskaudella syntyy. Sosiaali- ja terveysministeriö on samoilla linjoilla siitä, että palveluiden leikkaaminen ei ole ratkaisun avain, vaan asioiden tekeminen paremmin ja toisin.
Vuoropuhelulla sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiossa ja tiedonhallinnassa yhteiseen maaliin
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja digitalisaation kehittämistä tehdään palveluorganisaatioiden ja sidosryhmien yhteistyönä. STM on järjestänyt erilaisia tilaisuuksia tiedon vaihtoon ja yhteiseen keskusteluun.
Uusia tekoälymalleja käsittelevän kolumnisarjan 2. osa
Tekoäly mullistaa terveydenhuoltoa – riskit voidaan torjua suunnittelulla ja yhteistyöllä
Generatiivisen tekoälyn viimeaikaiset kehitysaskeleet ovat tulleet yllätyksenä lähes kaikille. Vaikutusvaltainen joukko tiede- ja yritysmaailman vaikuttajia on jopa esittänyt tuotekehityksen väliaikaista keskeyttämistä. Euroopassa tietosuojaviranomaiset ovat puolestaan alkaneet rajoittaa uusien tekoälymallien käyttöä.
Uusia tekoälymalleja käsittelevän kolumnisarjan 1. osa
Tekoäly mullistaa terveydenhuoltoa - mahdollisuudet hyödynnettävä viipymättä
Viime kuukausina on keskusteltu vilkkaasti niin sanotuista generatiivisista tekoälymalleista. Ne ovat ohjelmistoja, jotka kommunikoivat ymmärrettävällä sekä luonnollisella kielellä ja pystyvät luomaan uutta sisältöä kuten tekstiä tai kuvia. On todennäköistä, että nämä mallit mullistavat muutaman vuoden aikajänteellä ihmisten ja koneiden välisen työnjaon sekä tavat, joilla kommunikoimme niiden kanssa.
Nyt on aika juurruttaa työkyvyn tuen palvelut hyvinvointialueilla
Hyvinvointialue järjestää ja resursoi työkyvyn tuen palvelut sosiaali- ja terveyskeskuksissa niille työikäisille, jotka eivät ole opiskelu- tai työterveyshuollon piirissä.
Päätösten on perustuttava tietoon
Korona-aika opetti suomalaiset arvioimaan tiedon merkitystä päätöksenteossa. Oli selvää, että päätöksiä jouduttiin tekemään nopeasti eikä tietoa uudesta pandemian aiheuttajasta aina ollut riittävästi. Yksi tärkeä oppi koronasta on, että päätöksentekijälle tulee varmistaa paras saatavilla oleva tieto. Yhtä tärkeää on, että päätöksentekijät tunnistavat tiedon vajavuudet.
— 20 Merkintöjä per sivu