Hyvinvointialueiden sote-palveluita vahvistetaan ja uudistetaan kehittämishankkeilla

Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa hyvinvointialueiden sote-palvelujen järjestämistä valtakunnallisilla strategisilla tavoitteilla, lainsäädännöllä sekä valtionavustusten avulla. Suomen kestävän kasvun ohjelman hankkeet tukevat alueiden palvelujen sisällöllistä kehittämistä vuoden 2025 loppuun saakka ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma vuoden 2023 loppuun.

Hyvinvointialueiden alkutaipaleella riittää yhteensovitettavaa alueellisten ja kansallisten strategioiden, ohjelmien ja hankkeiden välillä. Keskustelevatko eri tahot riittävästi keskenään ja millä keinoilla yhteisten tavoitteiden saavuttaminen parhaiten onnistuisi? Näitä kysymyksiä pohdittiin Tulevaisuuden sote-keskuksen ja Suomen kestävän kasvun ohjelman yhteisessä hankejohtajien verkostossa toukokuun lopussa Tampereella. 

Strategiasta juurtumiseen

Verkostopäivässä kuultiin alueellisten kehittämishankkeiden esityksiä siitä, miten ohjelmat kiinnittyvät hyvinvointialueiden strategioihin ja millaiset rakenteet tukevat kehittämistyön juurtumista. Varsinais-Suomessa palvelustrategian tekemisessä on hyödynnetty runsaasti hankkeiden asiantuntemusta ja Päijät-Hämeessä Kestävän kasvun ohjelman tavoitteet peilattu järjestelmällisesti hyvinvointialueen palvelustrategian tavoitteisiin. Hankkeille toteutetun kyselyn perusteella lähes kaikissa vastanneissa hankkeissa on huomioitu hyvinvointialueen strategia. 

Kymenlaakson hyvinvointialueen kantava ajatus on ollut, että juurruttaminen lähtee liikkeelle jo paljon ennen kehittämistoimia. Yhteiskehittäminen on alueella vahvaa, mikä näkyy siinä, että alkuvuodesta jo yli 2000 henkilöä on osallistunut alueella järjestettyihin kehittämistyöpajoihin. Myös Itä-Suomen yhteistyöalueella on tehty tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa alusta lähtien. Menetelmäkoulutettuja on yhteistyöalueella yli 600, mutta koulutus ei yksistään riitä. Juurtuminen edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä yhdessä hyvinvointialueiden kanssa sekä yhteistyöaluetasoiset kehittämisenrakenteet.

Henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön on tärkeä juurtumisen edellytys. Osa henkilöstöstä on hyvinkin sitoutunutta, osa taas seuraa hitaammin perässä. Henkilöstön muutoskyvykkyyteen voidaan vaikuttaa luomalla hyvinvointialueelle vuorovaikutteiset ja luottamukseen pohjautuvat kehittämisen rakenteet. Hankejohtajille tehdyn kyselyn mukaan hyvinvointialueiden johto on sitoutunut hyvin kehittämistyön tulosten juurruttamiseen alueilla.  

Ohjelmien kapulanvaihto käynnistyy

Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman osalta on jo nähtävissä, että uusia toimintamalleja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin syntyy valtavasti. Ohjelman hankkeet ovat vieneet Innokylään yli 400 kehitettyä toimintamallia. Kehittämistyö on alueilla osin integroitu suoraan asiakasrajapintaan, jolloin kehittämistoimet tulevat jo hankkeen aikana osaksi toimintaa. Kehittämistyö ei aina suoraan johda optimaaliseen lopputulokseen, vaan tässä tarvitaan jatkuvaa arviointia ja vanhasta poisoppimista. Joillakin alueilla esimerkiksi aluehallitus ja -valtuusto seuraavat kvartaaleittain edistymistä.

Tulevaisuuden sote-keskus ohjelma päättyy tämän vuoden lopussa, kun taas Suomen kestävän kasvun ohjelmassa jatketaan kehittämistyötä vuoden 2025 loppuun. Ohjelmien kapulanvaihdossa tulee huolehtia kehittämistyön jatkumosta niin, että toimivien mallien juurtumisen avulla päästään pitkällä aikavälillä vaikuttavuuteen sekä parempaan väestön hyvinvointiin ja terveyteen. 

Kesäisin terveisin, 
Erja ja Kirsi 

Erja Mustonen, erityisasiantuntija, STM
Kirsi Paasovaara, hankepäällikkö, STM