Työkyvyn tuen palvelut laajentuvat uusille alueille
Työkykyohjelmassa (2019–2023) tehtyjä toimenpiteitä laajennetaan uusille alueille Suomen kestävän kasvun ohjelmassa seuraavan kahden vuoden aikana. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä. Tavoitteena on parantaa Suomen työllisyysastetta tukemalla osatyökykyisten polkuja työhön, työkykyisyyttä ja työssä pysymistä sekä varmistaa työkyvyn tuen palveluiden valtakunnallinen saatavuus ja laatu.
Työkykyohjelma kuului edellisen hallituskauden työllisyyttä edistäviin ohjelmiin. Ohjelman toteuttivat yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM). Työ- ja elinkeinoministeriö keskittyi toimillaan purkamaan osatyökykyisten työllistymisen esteitä, vauhdittamaan työllistymistä sekä ehkäisemään pitkittyvää työttömyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimenpiteillä lisättiin osatyökykyisten työttömien työllistymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä sekä yhteiskunnallista osallisuutta.
Palveluiden alueellisen kattavuuden laajentamisella vastataan tärkeän tuen tarpeeseen
Työelämässä mukana oleminen ja työn tekeminen lisäävät ihmisen terveyttä. Työttömillä on muita enemmän pitkäaikaissairauksia ja he kokevat terveydentilansa työssä käyviä heikommaksi. Työttömillä työkyvyttömyyden riski kasvaa merkittävästi jo kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen, joten työllistymistä edistävät toimenpiteet pitäisi aloittaa mahdollisimman nopeasti. Työttömillä on kuitenkin työssä käyviä huonommat mahdollisuudet saada työkykyä edistäviä palveluita. Osa työttömistä on tilanteessa, jossa heidän työkyvyn tuen, hoidon ja kuntoutuksen tarvettaan ei ole tunnistettu, eivätkä he ole päässeet tarvitsemiinsa palveluihin ja oikean etuuden piiriin. Lisäksi työttömillä on työssä käyvää väestöä vähemmän tarjolla ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Ongelmat vaikeutuvat ja kasautuvat, kun niitä ei tunnisteta riittävän varhain.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden laajennuksen tarkoituksena on lisätä palveluiden valtakunnallista kattavuutta niin, että työttömät saavat tarvitsemansa palvelut helposti ja etenevät työllistymispolullaan nykyistä paremmin.
Palveluita kehitetään monialaisessa yhteistyössä
Osana Kestävän kasvun ohjelmaa STM on myöntänyt kuudelle hyvinvointialueelle valtionavustusta Työkykyohjelmassa kehitettyjen toimenpiteiden laajentamiseen. Hankkeissa toteutetaan moniammatillista ja monialaista yhteistyötä ja rakennetaan yhdyspinnat hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa.
Hankkeissa jatketaan kolmea jo toteutetussa Työkykyohjelmassa mukana ollutta toimenpidekokonaisuutta. Ensimmäisessä sosiaali- ja terveyskeskuksiin rakennetaan työkyvyn tuen palvelukokonaisuus, jossa työttömien asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tarve tunnistetaan aiempaa paremmin ja heitä autetaan kohti työelämää. Sosiaali- ja terveyskeskuksiin rakennetaan moniammatillisia työkyvyn tuen tiimejä ja asiakasvastaavamallia.
Tuetun työllistymisen menetelmät toimenpidekokonaisuudessa hankkeissa otetaan käyttöön laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennus. Tavoitteena on tukea työnhakijoita työllistymään avoimille työmarkkinoille. Työhönvalmennus on osa sosiaalihuollon palvelupolkua. Kummassakin edellä mainitussa palvelukokonaisuudessa erityistason sosiaali- ja terveyspalveluja integroidaan työterveyshuollon ja muiden keskeisten viranomaistahojen palvelujen, kuten TE-toimistojen ja Kelan kanssa. Hankkeissa tehdään käytännön asiakastyötä ja asiakkaat osallistetaan kehittämistyöhön.
Lisäksi vahvistetaan ammattilaisten osaamista työkyvyn tukemisessa, jotta he osaavat paremmin hyödyntää monialaisia verkostoja, työkyvyn tuen palvelukokonaisuuksia ja koordinoida palveluita. Hankkeiden nimeämät ammattilaiset osallistuvat Työterveyslaitoksen ja ammattikorkeakoulujen tarjoamiin koulutuksiin. Työterveyslaitoksen verkkosivuilta löytyy kaikille avoin Työkyvyn tuki –verkkokoulutus.
Ohjelman uutena osana on kansallinen kehittämistoiminta, joka kohdistuu muun muassa työttömien terveystarkastuksiin ja työttömien ryhmäinterventioon. Lisäksi tarjotaan koulutusta sote-keskusten johdolle strategisen tason työkyvyn tukemisessa. Myös lääkäreiden osaamista vahvistetaan työkyvyn tukemisessa ja työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa. Valtionavustusta saavat hankkeet sitoutuvat osallistumaan kansalliseen kehittämistyöhön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen ohjauksen mukaisesti.
Työkyvyn tukeminen on satsaus koko työikäiseen väestöön ja alueiden hyvinvointiin
Työkyvyn tuen palveluissa kysymys ei ole pelkästään työttömien palveluiden parantamisesta vaan ne tulee nähdä koko työikäisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisenä, joita johdetaan ja ohjataan yhtenäisenä kokonaisuutena. Kehittämisen tulee olla osa uusien hyvinvointialueiden strategiaa. Työkyvyn tukeminen on satsaus koko suomalaiseen työikäiseen väestöön. Niin työttömien, osatyökykyisten kuin työllisten työkykyä voidaan kohentaa ja ylläpitää ajantasaisella hoidolla, kuntoutuksella ja työelämän joustoilla.
Ohjelmatyön tuloksia seurataan ja hyödynnetään arviointitiedon perusteella
Ohjelmatyössä tulosten juurruttaminen ja levittäminen ovat yksi keskeisimpiä hankkeen vaiheita. Juuri nyt työtä tehdään myös seuraavan hallituskauden toimenpiteiden valmistelussa, jossa voidaan hyödyntää Työkykyohjelman kokemuksia. Työkykyohjelman tavoitteiden toteutumista seurattiin arviointi- ja seurantatutkimuksella. Tutkimustyötä työkyvyn tuen palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseksi jatketaan osana Kestävän kasvun ohjelmaa. Tulevaisuuden toimenpiteinä työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden edistämisen näkökulmasta ovat ainakin lainsäädännön tarkastelu, tiedonhallinnan kehittäminen ja poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen.
Mari Kupiainen
erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö
Niina Kovanen
erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö
Tutustu myös
Suositukset työkyvyn tuen toimintamallien käyttöönottoon sekä pikaopas palveluiden järjestämiseksi tukevat niin tulevaa kehittämistyötä kuin työkyvyn tuen palveluiden järjestämistä ja resursoimista alueilla.