Päätösten on perustuttava tietoon
Korona-aika opetti suomalaiset arvioimaan tiedon merkitystä päätöksenteossa. Oli selvää, että päätöksiä jouduttiin tekemään nopeasti eikä tietoa uudesta pandemian aiheuttajasta aina ollut riittävästi. Yksi tärkeä oppi koronasta on, että päätöksentekijälle tulee varmistaa paras saatavilla oleva tieto. Yhtä tärkeää on, että päätöksentekijät tunnistavat tiedon vajavuudet.
Uuden hallituksen päätettäväksi on tulossa merkittäviä terveysratkaisuja. Tuodaanko viinit ruokakauppoihin tai avataanko rahapelimarkkinat? Virkamiehinä haluamme varmistaa, että päätökset perustuvat tietoon.
Siihen on syynsä, ettei alkoholia myydä Suomessa kuin leipää
Jos viinien mukana ruokakauppoihin siirtyisivät myös muut yhtä vahvat juomat, katoaisi monopolilta todennäköisesti pohja. Enintään 15 prosenttia sisältävät juomat muodostavat 75 prosenttia Alkon myynnistä. Alkoholin saatavuuden lisääminen lisää kulutusta ja sen myötä yhteiskunnalle, yksilölle ja hänen lähipiirilleen aiheutuvia haittoja.
Mitä sitten seuraisi, jos Alkon monopolista luovuttaisiin ja alkoholin saatavuutta lisättäisiin? Käytössä olevan tutkimustiedon mukaan alkoholiin liittyvät kuolemat lisääntyisivät useilla sadoilla vuodessa, hyvinvointialueilla järjestettävät sairaalahoitojaksot yli 10 000 tapauksella ja välittömät kustannukset 271 miljoonalla eurolla. Alkoholiin menehtyy Suomessa moninkertainen määrä ihmisiä liikennekuolemiin verrattuna.
Siihen on siis syynsä, ettei alkoholia myydä Suomessa samalla tavalla kuin leipää tai tuoremehua.
Rahapelijärjestelmän hyödyt ja haitat on punnittava huolella
Myös Veikkauksen monopolia on kyseenalaistettu. Tilalle tarjotaan lisenssijärjestelmää, jonka on esitetty varmistavan tuotot valtiontaloudelle lisäämättä rahapelihaittoja. Lupausten tueksi ei ainakaan vielä löydy tuntuvia faktoja.
THL korjasi hiljattain vuonna 2020 julkaisemiaan tutkimustuloksia Veikkauksen rahapeleihin pelatusta rahamäärästä (THL:n tiedote, 9.3.2023Linkki toiselle sivustolle). Virhe löytyi, koska THL:n tutkimus on avoimesti kaikkien arvioitavissa. Samanlaista avoimuutta toivoisi luvuilta, joita käytetään perusteluina lisenssijärjestelmälle.
Paljon siteerataan mm. Veikkauksen toteamusta, jonka mukaan Suomi menettää monopolin vuoksi sata miljoonaa euroa verotuloja vuodessa. Ainakaan meillä STM:ssä ei ole kuultu tälle luvulle taustaa.
Verotulot ovat muutenkin vain yksi tekijä, kun lisenssijärjestelmää arvioidaan. Kaikkia vaikutuksia valtiontalouteen ei vielä tunneta. Alustava tarkastelu kuitenkin osoittaa, että lisenssijärjestelmään siirtyminen saattaisi merkitä jopa usean sadan miljoonan euron pudotusta valtion tuloutukseen rahapelitoiminnasta.
Tärkein tavoite on torjua rahapelihaittoja
On totta, että järjestelmän ulkopuolisessa pelaamisessa liikkuu paljon rahaa ja että se aiheuttaa vakavia pelihaittoja. Samalla on hyvä muistaa, että Veikkauksen ulkopuolelle pelaa 5–6 prosenttia suomalaista eli laajasta yleistymisestä ei ole tutkimusnäyttöä. Ongelma on kuitenkin aito ja vaatii määrätietoisia toimia.
Tärkein tavoite on torjua tehokkaasti rahapelihaittoja. Tämä edellyttää, että järjestelmän ulkopuolisten rahapelien saatavuutta rajoitetaan nykyistä tuntuvammin. Myös järjestelmän sisäistä pelitarjontaa on rajoitettava, vaikka se lisää ulkopuolelle pelaamista.
Erilaisten vaihtoehtojen hyödyt ja haitat on punnittava huolella. Pelihaitat näyttävät tällä hetkellä kehittyvän kokonaisuudessaan suotuisaan suuntaan, joten syytä kiirehtimiselle ei ole. Kaikki tarvittavat toimet on mahdollista arvioida ja toteuttaa tulevalla hallituskaudella.
Poliittiset päättäjät kokoontuvat pian Säätytalolle päättämään uudesta hallitusohjelmasta. Jos pöydällä on myös Alkon ja Veikkauksen asema, olemme virkamiehinä valmiina tarjoamaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa päätöksenteon tueksi.
STM:n kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi