Rahapelijärjestelmän kehittämisessä ei pidä ottaa varaslähtöä, koska päätöksen tueksi tarvitaan lisää tietoa
Tällä viikolla julkistettiin esiselvitys rahapelijärjestelmän vaihtoehdoista. Rahapelipolitiikan kehittämistarpeet on laajalti tunnistettu ja selvitys sisältää paljon hyvin koottua materiaalia jatkotyön tueksi. Se ei kuitenkaan anna riittäviä eväitä linjata tulevaisuuden rahapelijärjestelmää.
Isoja, kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin kytkeytyviä päätöksiä on syytä tehdä tietopohjaisesti ja huolellisen valmistelun pohjalta. Tätä seikkaa on hyvällä tavalla korostettu myös esiselvityksessä. Selvitykseen sisältyy kuitenkin kaksi perustavanlaatuista ongelmaa.
Rahapelihaittojen torjunta on tärkeämpää kuin korkea markkinaosuus
Raportissa huomio keskittyy siihen, miten luvallisen tarjonnan piirissä tapahtuvan pelaamisen osuus kokonaismarkkinasta eli niin sanottu kanavointiaste saataisiin korkeaksi. Rahapelipolitiikan ydintavoite on torjua rahapelien aiheuttamia haittoja, ja liika keskittyminen markkinaosuuden nostamiseen rahapelipolitiikan kehittämisessä olisi haittojen kannalta suorastaan tuhoisaa.
Luvanvaraisen tarjonnan markkinaosuuden kasvattamiseen pyritään mm. markkinoinnin ja houkuttelevien, korkean riskin pelien avulla, jotka ovat omiaan lisäämään rahapelien aiheuttamia haittoja.
Norjassa on kehitetty onnistuneesti yksinoikeusjärjestelmää
Toinen ongelma on se, että raportissa tyydytään hahmottelemaan mahdollista tulevaa lisenssijärjestelmää, eikä nykyjärjestelmän kehittämistä käsitellä lainkaan. Tämän vuoksi raportti ei anna eväitä vastata siihen, mikä olisi paras mahdollinen rahapelijärjestelmä. Tähän ei toisaalta voikaan tässä hetkessä ja annetussa aikataulussa antaa yksiselitteistä vastausta, koska nyt vasta kootaan tietopohjaa tuoreimpien kehittämistoimien vaikutuksista.
Norjassa on lähdetty kehittämään yksinoikeusjärjestelmää mallilla, jossa rajoitetaan tiukasti sekä monopolin pelitarjontaa että järjestelmän ulkopuolisten rahapelien saatavuutta. Tutkimustiedon mukaan tämä on tehokkain tapa ehkäistä ja vähentää haittoja. Tuloksia näkyy ainakin kanavoinnissa. Tuoreimmissa H2 Gambling Capitalin arvioissa järjestelmän ulkopuolelle pelattu rahamäärä on pudonnut Norjassa 600 miljoonasta eurosta 200 miljoonaan euroon.
Valtion rahapelitoiminnasta saamat tulot voisivat vähentyä lisenssijärjestelmän myötä
Lisenssijärjestelmään siirtymistä perustellaan julkisuudessa usein epärealistisilla arvioilla lisenssimallin positiivisista vaikutuksista valtion talouteen. Näin tapahtui myös esiselvityksen uutisoinnissa. STM on tuottanut alustavaa tietopohjaa siitä, miten erilaiset rahapelitoiminnan vaihtoehdot vaikuttaisivat valtion rahapelitoiminnasta saamiin tuloihin. Tarkastelun mukaan valtion tulot eivät lisenssimallissa ainakaan kasvaisi, vaan olisivat todennäköisemmin pienemmät kuin yksinoikeusmallissa.
Raportti ei anna suoraa suositusta lisenssijärjestelmään siirtymisestä. Tämä on hyvä, sillä rahapelipolitiikan tavoitteita parhaiten palvelevat toimet on punnittava huolella. Toivottavasti tulevaisuuden päätöksenteosta löytyy malttia tietopohjaiseen rahapelipolitiikan kehittämiseen. Tarvittavat toimet on mahdollista arvioida ja toteuttaa tulevalla hallituskaudella. Paikoilleen ei pidä jäädä, mutta varaslähtöäkään ei kannata ottaa eikä mutkia vetää suoraksi, lähdettiin työryhmän maalaamasta rahapelijärjestelmän tienhaarasta sitten mihin suuntaan tahansa.
Taneli Puumalainen, osastopäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö
Mari Pajula, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö