Nyt on aika juurruttaa työkyvyn tuen palvelut hyvinvointialueilla

Hyvinvointialue järjestää ja resursoi työkyvyn tuen palvelut sosiaali- ja terveyskeskuksissa niille työikäisille, jotka eivät ole opiskelu- tai työterveyshuollon piirissä.
Asiakkaiden tarpeita vastaavat ja oikea-aikaiset työkyvyn tuen palvelut hyvinvointialueella lisäävät ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia sekä vauhdittavat työllisyyttä. Toimivat ja vaikuttavat palvelut ovat moniammatillisia ja toteutetaan monialaisessa yhteistyössä.
Työkykyohjelmassa on päättyvällä hallituskaudella kehitetty sosiaali- ja terveyskeskuksissa työkyvyn tuen tiimimallia, johon voi asiakkaan palvelutarpeista riippuen kuulua sosiaalityöntekijä, lääkäri ja terveyden-hoitaja, ja joka voi tehdä yhteistyötä kuntoutuksen, Kelan ja TE-palveluiden asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä moniammatillinen tiimi voi tunnistaa asiakkaan työkyvyn tuen moninaiset tarpeet ja tehdä asian-mukaisen suunnitelman työllistymisen tukemiseksi.
Yksilöllisillä palveluilla hyviä tuloksia
Moniammatillisista tiimeistä on saatu hyviä kokemuksia. Asiakkaat ovat saaneet yksilöllisiä palveluita ja tiimit ovat sitouttaneet ammattilaisia yhteistyöhön. Lisäksi alueilla on otettu käyttöön laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta osana sosiaalihuoltoa. Työkykyohjelman sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiteiden arviointi- ja seurantatutkimuksen alustavat tulokset ovat olleet lupaavia työllistymisen näkökulmasta. Työllistymisen tukemiseksi yhteistyö ja sovitut toimintamallit TE-toimiston kanssa ovat edellytys sujuvalle asiakaspalvelulle.
Työkykyohjelmassa on kehitetty myös asiakasvastaavamallia. Asiakasvastaava on terveydenhuollossa asiakkaan apuna varmistamassa palveluiden sujuvuuden, ja sosiaalihuoltolaissa määritellään vastuuhenkilö erityisen tuen tarpeessa oleville. Asiakasvastaava vastaa asiakasohjauksesta, palvelujen järjestämisestä ja koordinoimisesta.
Osa Työkykyohjelmassa luoduista toimintamalleista jää pysyväksi toiminnaksi hyvinvointialueille, mutta katvealueita on edelleen. Meidän on jatkettava hyvää kehittämistyötä, jotta yhdenvertaiset työkyvyn tuen palvelut ovat saatavilla jatkossa kaikille työikäisille työmarkkina-asemaan katsomatta.
Toimivat monialaiset palvelut vaativat myös lainsäädäntömuutoksia
Monialainen työskentely mahdollistaa erilaisen osaamisen yhdistämisen ja se sitouttaa yhteistyöhön sekä yhteisten tavoitteiden kirkastamiseen. Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen työkyvyn tukemisessa on ollutkin keskeinen kehittämistoimi myös Työkykyohjelmassa. Yksi keskeinen yhteistyön muoto TE-toimiston ja sosiaali- ja terveydenhuollon välillä ovat työttömien terveystarkastukset. Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus järjestää nämä palvelut. Terveystarkastus on TE-viranomaiselle ja työnhakijalle tärkeä keino arvioida työnhakijan kokonaistilannetta työ- ja toimintakyvyn osalta. Olisi luontevaa, että työttömien terveystarkastukset ovat osa työkyvyn tuen tiimin toimintaa, jotta terveystarkastuksessa havaitut palvelutarpeet ja suunniteltu jatkohoito varmistuvat. Myös tiedonsaantiin liittyvä juridiikka täytyy säätää asiakkaan edun mukaiseksi.
Työkykyohjelmassa olemme tuoneet esille työkyvyn tuen kehittämistoiminnan yhteydessä sekä sosiaali-huoltolain että terveydenhuoltolain lainsäädännön ja niiden perusteiden riittämättömyyden näkökohtia. Monialaisten palveluiden koordinaation vastuutahokysymykset ovat epäselviä edelleen. Seuraavalla hallituskaudella olisikin syytä arvioida sosiaalihuollon ja terveydenhuollon lainsäädännön muutostarpeet. Säädösmuutokset tulisi tehdä siten, että työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja tuki sosiaali- ja terveyskeskuksissa muodostavat asiakaslähtöisen, vaikuttavan ja saumattoman prosessin.
Kestävän kasvun ohjelmassa jatkamme palveluiden juurruttamistyötä
Tällä hallituskaudella on rakennettu sosiaali- ja terveyskeskuksiin työkyvyn tuen palvelut, joiden juurtuminen olisi ensiarvoisen tärkeää, jotta myönteinen kehityskulku ei katkea. Juurruttamis- ja levittämistyötä tukee myös vuosina 2023-2024 toteutettavat toimenpiteet Suomen Kestävän kasvun ohjelmassa. Työkyvyn tuen palvelut tuodaan uusille alueille sekä vahvistetaan työkyvyn ja työllistymisen tukea sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palveluiden juurtuminen lisää osatyökykyisten työttömien työllistymisen edellytyksiä. Hankkeita toteutetaan kuudella eri hyvinvointialueella.
Keväällä 2023 julkaistaan Työkykyohjelman ulkoisen arviointitutkimuksen tulokset. Lisäksi hyvinvointialueiden toiminnan tueksi ollaan laatimassa työkyvyn tuen suosituksia ja malleja sekä pikaopasta päättäjille. Nämä tukevat niin tulevaa kehittämistyötä kuin työkyvyn tuen palveluiden järjestämistä alueilla.
Niina Kovanen, hankepäällikkö, STM
Kirsi Lappalainen, erityisasiantuntija, STM
Mikä Työkykyohjelma?
Tällä hallituskaudella sosiaali- ja terveysministeriössä on kehitetty työkyvyn tuen palveluita osana Työkykyohjelmaa (2019-2023) ja helpotettu osatyökykyisten työttömien työllistymistä. Osana ohjelmaa 22 hanketta eri puolella Suomea ovat kehittäneet ja ottaneet käyttöön vaikuttavia palveluita ja toiminta-malleja sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja hyvinvointialueilla. Työkykyohjelmaa on toteutettu yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.