Väkivalta ei ole yksityisasia
Väkivalta musertaa. Mustelmien ja ruhjeiden lisäksi se aiheuttaa haavoja, jotka eivät näy ulospäin: arvottomuuden tunnetta, pelkoa ja häpeää. Huomenna vietetään naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Siksi on syytä nostaa keskusteluun aihe, joka edelleen jää liian usein kodin seinien sisäpuolelle.
Suomessa riittää tehtävää naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä. Väkivaltaa on kokenut nykyisen tai entisen kumppanin taholta 34 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä. Vain murto-osa lähisuhdeväkivallasta tulee viranomaisten tietoon. Lisäksi yli 15-vuotiaista naisista 34 prosenttia ja miehistä 8 prosenttia on kokenut parisuhteen ulkopuolista seksuaaliväkivaltaa. Väkivallalla on monia muotoja: fyysistä, seksuaalista ja henkistä väkivaltaa. Verkkoväkivalta on yhä kasvava väkivallan muoto.
Naiset kohtaavat usein toistuvaa ja vakavaa, miehet kertaluonteista väkivaltaa. Molemmat väkivallan muodot ovat yhtä tuomittavia. Jokainen lyönti – kohdistuipa se mieheen tai naiseen tai mihin sukupuoleen tahansa – on liikaa. Juuri tänä päivänä on kuitenkin hyvä pysähtyä sen äärelle, että liian moni nainen kokee olonsa turvattomaksi omassa kodissaan.
Väkivalta ei ole koskaan uhrin syy. Vastuu on aina tekijällä. On luonnollista uskoa itselle rakkaasta ihmisestä hyvää ja luottaa muutokseen. Kyse on vääristyneestä valta-asetelmasta, jonka myötä uhri alkaa kyseenalaistaa ja jopa syyttää itseään.
Perheissä ja parisuhteissa tapahtuva väkivalta on suomalaisen tasa-arvon musta piste. Väkivalta ei ole yksityisasia, vaan edellyttää yhteiskunnalta toimia ja poliittista huomiota. Siksi hallitusohjelmassa on useita tekoja naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi.
Kaikki lähtee siitä, että viranomaiset tunnistavat lähisuhdeväkivallan ja osaavat ohjata uhreja avun piiriin. On tärkeää, että väkivaltaa kokevat tietävät mahdollisuudesta saada tukea ja turvaa. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut turvaamaan turvakotien ja raiskauskriisikeskusten palveluiden saavutettavuuden. Heti ensimmäisessä budjettiriihessä kasvatimmekin turvakotien rahoitusta.
Hallitusohjelman mukaisesti olen käynnistänyt valmistelun perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumiseksi. Ei ole oikein, että jopa toistuvasta lähisuhdeväkivallasta voi selvitä ilman tuomiota sovittelun avulla. Valtasuhde uhrin ja tekijän välillä on erityisen vääristynyt juuri lähisuhdeväkivallassa. Tämän vuoksi voi olla vaikea varmistaa, että uhri osallistuu sovitteluun vapaaehtoisesti. Kun on kyse tunteista, perhesuhteista ja usein myös vanhemmuudesta, väkivaltaa kokenut voi suojella tekijää vastoin omaa turvallisuuttaan ja etuaan.
Hallitusohjelmassa linjataan myös kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamisesta ja torjunnasta. Lisäksi hallitus on sitoutunut kriminalisoimaan nykyistä selkeämmin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen. Myös tyttöjen viemisen ulkomaille silpomista varten on oltava yksiselitteisesti laitonta.
Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään turvallisuutensa ja koskemattomuutensa puolesta. Ei kaduilla, ei kodeissa. Ei kouluissa, ei työpaikoilla, ei sosiaalisessa mediassa.
Ajatukseni ovat tänään niiden luona, jotka ovat kokeneet elämässään väkivaltaa tai joutuvat tälläkin hetkellä elämään pelossa. Ette ole yksin. Vaikka tilanne näyttäisi kuinka toivottomalta, apua on saatavilla.
Sanni Grahn-Laasonen
Sosiaaliturvaministeri