Tavoitteellinen työ hyvinvointitalouden edistämiseksi jatkuu Suomessa ja kansainvälisesti

sosiaali- ja terveysministeriö

5.3.2021 12.47

Tiedote 52/2021

Suomi tehostaa pitkäjänteistä työtään hyvinvointitalouden edistämiseksi kotimaassa. Samalla Suomi jatkaa aloittamaansa tiivistä yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden ja verkostojen kanssa hyvinvointitalouden vahvistamiseksi maailmanlaajuisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut hyvinvointitalouden ohjausryhmän nykyisen hallituskauden loppuun. Sen tehtävä on kehittää hyvinvointitaloutta päätöksenteon ja politiikkatoimien välineenä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Käytännössä ohjausryhmä vastaa Suomen oloihin soveltuvan toimintaohjelman laatimisesta. Toimintaohjelmaan kirjataan käytännön toimia, jotka toteuttamalla hyvinvointitaloudesta tulee osa tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja prosesseja valtioneuvostossa. Ohjausryhmän puheenjohtaja on kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Ohjausryhmä tekee tiivistä yhteistyötä hallituksen asettaman Kansanterveyden neuvottelukunnan hyvinvointitalousjaoston kanssa. Jaoston tavoitteena on vahvistaa hyvinvointitaloutta ja rakenteiden muodostumista kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa päätöksenteossa. Jaoston puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Veli-Mikko Niemi sosiaali- ja terveysministeriöstä

Tiiviin poikkihallinnollisen yhteistyön tavoitteena on varmistaa, että valtioneuvosto, paikallishallinto ja kansalaisyhteiskunta yhdessä rakentavat hyvinvointitaloutta. Tasapaino kestävän talouden ja hyvinvoinnin välillä on olennaista sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen varmistamiseksi. Tämä kytkee hyvinvointitalouden YK:n Agenda 2030 tavoitteisiin ja niihin globaaleihin pyrkimyksiin, joilla kestävä kehitys saavutetaan.

Hyvinvointitaloudessa ihmisen hyvinvointi nousee talouspolitiikan ytimeen

Hyvinvointitaloudella tarkoitetaan talouden ja hyvinvoinnin keskinäisen vuorovaikutuksen analysointia, mittaamista ja kehittämistä sekä näiden perusteella tehtäviä poliittisia päätöksiä. Hyvinvointitalouden perusajatuksena on, että talouspolitiikassa ihmisten hyvinvointi nostetaan keskiöön.

Hyvinvointitaloudessa päätökset pitää tehdä sillä perusteella, mikä niiden hyvinvointivaikutus on. Kun ihmisten hyvinvointi on päämääränä, ohjaa se taloudellisen vaurastumisen ja vakauden kasvua ja päinvastoin: taloudellinen kasvu ja talouden vakauden tavoite mahdollistavat hyvinvoinnin kasvattamisen.

Bruttokansatuotteen rinnalle tarvitaan muita mittareita

Hyvinvointitalouden tavoitteena on luoda mahdollisuuksia lisätä hyvinvointia ja talouskasvua samanaikaisesti. Hyvinvoinnin lisääntyessä talous kasvaa ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys paranee. Olennaista hyvinvointitalousajattelussa on, ettei bruttokansantuotteen (BKT) kasvu ole itseisarvo- Kasvun on oltava taloudellisesti ja ekologisesti kestävää, sekä sosiaalisesti kestävää ja eriarvoisuutta vähentävää.

Taustalla on ajastus siitä, ettei taloudellinen kasvu tuota hyvinvoinnin kasvua kaikille tasaisesti eikä bruttokansantuotteen kasvu ratkaise nykyisiä ongelmia. Siksi tarvitaan BKT:tä täydentäviä mittareita sekä mittareita, jotka kuvaavat hyvinvointia ja kestävää kehitystä ja jotka soveltuvat Suomen oloihin.

Suomi jatkaa aktiivista työtään kansainvälisillä foorumeilla

Suomi on ollut aloitteellinen hyvinvointitalouden edistämisessä EU:ssa. Suomen puheenjohtajakaudella hyvinvointitalous valittiin sosiaali- ja terveysministeriön pääteemaksi. Suomen kaudella hyväksyttiin neuvoston päätelmät hyvinvointitaloudesta. Poikkihallinnollisesti valmistellut päätelmät sisältävät useita toimenpidesuosituksia jäsenvaltioille ja komissiolle.

EU:ssa hyvinvointitalouspäätelmien toimeenpano linkittyy komission strategiaan ja työohjelmaan, johon kuuluvat mm. sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpano ja lukuisat muut ohjelmat.

Suomi on jatkanut toimia hyvinvointitalouden edistämiseksi puheenjohtajakautensa jälkeen. Suomi on mm. liittynyt Wellbeing Economy Governments -verkostoon (WEGo), johon kuuluvat myös Uusi-Seelanti, Skotlanti, Wales ja Islanti.

Lisätietoja:

Kansliapäällikkö Kirsi Varhila, etunimi.sukunimi@stm.fi
Osastopäällikkö Veli-Mikko Niemi, etunimi.sukunimi@stm.fi
Neuvotteleva virkamies Päivi Mattila-Wiro, etunimi.sukunimi@stm.fi
Erityisasiantuntija Riikka Pellikka, etunimi.sukunimi@stm.fi