Työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen tärkeää sosiaaliturvaa uudistettaessa
Sosiaaliturvauudistus kytkeytyy läheisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntoutuksen ja työvoimapalvelujen uudistuksiin. Uudistusten yhteisenä tavoitteena on myönteinen muutos ihmisen elämäntilanteessa ja toimintakyvyssä, olemassa olevan työkyvyn hyödyntäminen ja parantaminen sekä tätä kautta työllistymisen tai työhön paluun mahdollistaminen tarvittavalla tuella.
Teknologiaa on koeteltava ja siltä on vaadittava luotettavuutta ja vaikuttavuutta
Uudet teknologiat – kuten sensorijärjestelmät, tekoäly, automaatio ja robotiikka – voivat auttaa varmistamaan sote-henkilöstön riittävyyttä, oikea-aikaista hoitoa ja huolenpitoa sekä ongelmien ennaltaehkäisyä.
Suomi edistää romanien yhdenvertaisuutta, osallistumista ja osallisuutta
Romaneihin kohdistuu Suomessa tutkitusti syrjintää ja etnistä profilointia. Vähemmistöjen oikeudet turvataan perustuslaissa, mutta tosiasialliseen yhdenvertaisuuteen on vielä matkaa. Suomen kolmannen romanipoliittisen ohjelman visio on, että vuoteen 2030 mennessä romaniväestö on yhdenvertaisesti osallinen ja tasa-arvoinen.
Perusturvaetuuksien yhtenäistämisen tavoitteena selkeämpi sosiaaliturva
Sosiaaliturvakomitea esittää tulevalle hallitukselle perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä. Perusturvaetuuksien yhdenmukaistaminen vaatii monia vaikeita poliittisia päätöksiä sekä paljon lainvalmistelutyötä, joilla on väistämättä vaikutuksia myös ansioturvaan.
Miehillä on merkittävä rooli naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä
Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi suurimmista ihmisoikeus- ja tasa-arvo-ongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Väkivalta ilmenee monin tavoin fyysisestä väkivallasta henkiseen, mutta tavallisin väkivallan muoto niin kotimaisten tilastojen kuin kansainvälisten selvitysten mukaan on perheväkivalta ja lähisuhdeväkivalta, jota harjoitetaan kaikissa kulttuureissa.
Yleinen asumistuki - löytyykö leikattavaa?
.png/ed9c7f45-8711-df72-ad8e-bf2fae0f6281?version=1.0&t=1645105131490&width=1200)
”Asumistuki maksaa liikaa.” ”Asumistuesta löytyy leikattavaa.” ”Asumistuen menot kasvavat holtittomasti ja automaattisesti.” Erityisesti vaalien alla kuulemme monenlaisia asumisen tukiin liittyviä väitteitä. Väitteisiin on myös vastattava. Onko menojen kasvu todella jatkuvaa ja hallitsematonta? Löytyykö asumisen tukemisesta välttämättömiä, toimivia ja oikeudenmukaisia säästökohteita?
Teknologian käyttö kotihoidossa lisääntyy – arviointia on kehitettävä
Millaista hyvinvointia ja hoivapalvelua yhteiskunta kykenee tarjoamaan lähivuosina, kun väestö ikääntyy ja vanhuspalveluihin tarvittaisiin 30 000 hoitajaa lisää jo vuoteen 2030 mennessä?
Uudet digitaaliset palvelut edistävät sote-palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta
Digitaalisten palvelujen kehittäminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä, jonka onnistumisen edellytyksenä ovat johdon sitoutuminen ja strategiset linjaukset. Tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun yhdenvertaisesti, sujuvasti, turvallisesti ja kustannusvaikuttavasti.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean ratkaisu on painava viesti
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea antoi tänään uusimman ratkaisunsa Suomea koskevaan järjestökanteluun, joka koski usean eri sosiaaliturvaetuuden sekä toimeentulotuen rahamääräistä tasoa vuosina 2015-2019. Ratkaisussaan komitea totesi vähimmäismääräiset perusturvaetuudet liian mataliksi kattaakseen etuudensaajan perustarpeet uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämällä tavalla.
(Lähes) kympin suoritus
Nyt se on varmaa. Sote-uudistuksen toimeenpanon ensimmäinen kriittinen vaihe onnistui lähes täydellisesti. Järjestämisvastuun siirto noin 200 kuntatoimijalta 21 hyvinvointialueelle on takana, eikä suurempia ongelmia ollut yhdelläkään alueella.
STM on julkaissut työ- ja toimintakykyä edistävien palvelujen digitalisoimisen tiekartan
Digitalisaatio tukee työllistymistä ja osallistumista
Yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta on tärkeää, että kaikki työikäiset voivat osallistua työmarkkinoille oman työkykynsä mukaan.
Läheisen mahdollisuus osallistua saattohoitoon on arvokas asia
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseksi on tehty työtä kuluneella hallituskaudella. Saattohoito koskettaa paitsi vakavasti sairasta itseään myös hänen omaisiaan ja läheisiään. Läheisten tukeminen potilaan elämän loppuvaiheessa on tärkeää. Tähän liittyy myös kysymys toimeentulon turvaamisesta ja ansionmenetyksen korvaamisesta saattohoitoon osallistumisen ajalta. Ansionmenetyksen korvaaminen todennäköisesti helpottaisi läheisten jäämistä työstä vapaalle ja mahdollistaisi yhdessäolon elämän viimeisinä viikkoina.
Ilmastonmuutos koskettaa myös työpaikkoja
Suomalaiset osaavat sopeutua vuodenaikojen tuottamaan vaihtelevaan ilmastoon ja varautua monenlaisiin yllätyksiin. Meistä on kehittynyt kansakunta, jonka varautumistasoa pidetään kansainvälisesti korkeana. Käytännön varautumisrakenteena me kaikki tunnemme vanhan kunnon perunakellarin, jollainen löytyi aikanaan lähes joka talosta.
Digitaaliset palvelut tukevat julkisia sote-palveluja – eivät ole niiden portinvartijoita
Oikeuskanslerinvirastossa oli hiljattain käsittelyssä kantelu, jossa kysyttiin, ovatko Omaolo-palvelun käyttöehdot tarpeeksi selkeitä.
Sosiaaliturvan uudistaminen etenee suunnitelmallisesti
Sosiaaliturvan uudistaminen on ollut keskeinen osa hallituksen ohjelmaa. Hallitus on uudistanut sosiaaliturvaa monilta osin viimeisen neljän vuoden aikana. Lisäksi hallitus on asettanut sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen komitean kehittämään sosiaaliturvaa kokonaisuutena. Sosiaaliturvan uudistamisessa tällä hallituskaudella keskeistä on ollut sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansalaisten toimeentulon turvaaminen erilaisten riskien kohdatessa.
Kenellä on vastuu lapsen elatuksesta?
Sosiaaliturvaa uudistettaessa lasten kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat elatukseen ja huolenpitoon liittyvät kysymykset. Miten vastuu näihin lapsin perustarpeisiin vastaamisesta jakautuu oikeudenmukaisella tavalla? Entä miten lapsen perhe määritellään ja otetaan huomioon etuuksien määrittelyssä? Vaikka sosiaaliturvaa halutaan uudistaa pääsääntöisesti yksilölliseksi, alaikäisten osalta turvan lähtökohta on vanhemmille kuuluva elatusvelvollisuus. Sosiaaliturvajärjestelmän yhtenä tärkeänä tehtävänä onkin myös tukea vanhemman työssäkäyntiä.
Kehittyvät lääkehoidot ja arviointitoiminnan tulevaisuus
.jpg/48480fef-6703-2c4c-4155-47c61fab1948?version=1.0&t=1669628807880&width=1200)
Lääkehuoltoa uudistetaan osana pääministeri Marinin hallitusohjelmaa. Lääkeasioiden uudistuksen yhtenä osakokonaisuutena on lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen. Tässä työssä tavoitteena on lääkkeiden järkevä käyttö ja kustannusten hallinta. Näiden toteutuminen edellyttää toimenpiteitä useilla eri tasoilla. Tarkoituksena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista ja alueellista ohjausjärjestelmää sekä lisätä lääkehoidon rahoituksen kannustavuutta ja läpinäkyvyyttä. Osana ohjauskokonaisuutta tarkastellaan lääkehoitojen arviointitoiminnan uudistamistarpeita muuttuvassa toimintaympäristössä.
STM:n, THL:n ja Kelan kolumni
Lakimuutokset luovat paremman pohjan sote-tietojen ja Kanta-palvelujen hyödyntämiselle
Sosiaali- ja terveydenhuollon murros tuo alan tietojärjestelmien kehittämiseen sekä mahdollisuuksia että haasteita. Lisäksi on hyödynnettävä teknologiset harppaukset ja huolehdittava tietoturvasta.
Digitalisaatiosta apua sosiaaliturvan yksinkertaistamiseen
Sosiaaliturvan digitalisaatio edellyttää sekä rakenteellista uudistamista, että kansallista strategiaa ja sen toimeenpanoon sitoutumista. Parhaimmillaan digitalisaation avulla tuodaan helpotusta yhteen sosiaaliturvauudistuksen kiperimmistä kysymyksistä: miten suomalaista sosiaaliturvaa voidaan yksinkertaistaa?
Kohti tulevaisuuden lastensuojelua
Lastensuojelun ja sitä koskevan lainsäädäntöuudistuksen visio- ja skenaariotyö käynnistettiin toukokuussa. Tähtäimessä on hallitusohjelmakirjaus ja lainvalmistelu tulevalla hallituskaudella. Osallistu nyt yhteisiin pohdintoihin Otakantaa.fi –palvelussa.
— 20 Merkintöjä per sivu