Teknologian käyttö kotihoidossa lisääntyy – arviointia on kehitettävä
Millaista hyvinvointia ja hoivapalvelua yhteiskunta kykenee tarjoamaan lähivuosina, kun väestö ikääntyy ja vanhuspalveluihin tarvittaisiin 30 000 hoitajaa lisää jo vuoteen 2030 mennessä?
Teknologiaa tarvitaan helpottamaan hoitoalan työntekijöiden työtä. Teknologialla voidaan tukea myös iäkkäiden itsenäistä kotona asumista merkittävästi nykyistä enemmän: tukea omatoimisuutta, lisätä turvallisuuden tunnetta, seurata terveydentilan kehittymistä tarkemmin ja ennakoida palvelutarpeen muutoksia.
Onneksi teknologian kanssa ei lähdetä liikkeelle nollasta. Sote-järjestelmää on digitalisoitu laajasti valtakunnallisilla ohjelmilla. Covid19-pandemia puski kotihoitoa digikynnyksen yli. Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelman pilottihankkeet ovat tuottaneet Innokylään kymmeniä uusia teknologiaa hyödyntäviä toimintamalleja kotona asumisen tueksi. Tarjolla on jo melkoinen kirjo ratkaisuja, vaikka hyvinvointialueiden ja kuntien välillä onkin vaihtelua niiden hyödyntämisessä.
Kotihoitokäyntejä tehdään etäteknologialla laajasti jo nyt
Tuorein valtakunnallinen arvio kotihoidon teknologioiden käytöstä lienee Vanhuspalveluiden tila -tutkimuksen tulokset vuodelta 2020. Sen mukaan lähes kaikissa kotihoidon ja kotisairaanhoidon yksiköissä oli käytössä turvaranneke, ja monessa myös kulunseuranta- tai -valvontateknologiaa, GPS-seurantaa, liiketunnistimia sekä kaatumisen tunnistinteknologiaa.
Lisäksi kotihoidossa hyödynnetään yhä enemmän alustaratkaisuja, jotka kokoavat monenlaista tietoa asiakkaan voinnista. Analytiikkaa ja tekoälyä hyödyntämällä alusta voi ennakoida voinnin kehittymistä ja hoidon tarvetta sekä ehdottaa asiakkaalle soveltuvia toimenpiteitä.
Tutkimus uusitaan tänä vuonna. Odotus on, että teknologioiden käyttö kotihoidossa on selvästi kasvanut, kuten myös niiden tuottama terveys- ja hyvinvointitieto.
Onko teknologia hyödyllistä?
Teknologia ei ole itseisarvo. Sen käyttöönotosta on seurattava positiivisia vaikutuksia: asiakkaan hyvinvointi paranee, työntekijöiden kuormitus vähenee ja työn resursointi helpottuu tai kustannuksia säästetään. Mieluiten kaikkea yhtä aikaa.
Arviointi on kuitenkin hankalaa. Teknologia on usein kallis investointi laitteineen, lisenssimaksuineen ja koulutuksineen. Takaisinmaksuaikaa on vaikea laskea. Asiakkaan ja hoitohenkilöstön tilanteeseen vaikuttaa moni muukin asia kuin tietyn teknologiaratkaisun käyttöönotto. Arviointia on silti tehtävä ja pyrittävä tunnistamaan parhaat ratkaisut ja käytännöt. Esimerkiksi etäkotihoidosta ja lääkejakeluautomaatin käytöstä on alustavasti tunnistettu positiivisia kustannus- ja ilmastovaikutuksia. Arviointimenetelmiä on kehitettävä edelleen.
KATI-ohjelma tuottaa kevään mittaan arviointitietoa pilottihankkeissa käyttöönotetuista teknologioista ja niiden vaikutuksista hyvinvointiin, työtyytyväisyyteen ja kustannuksiin. Kansallisessa Digi-HTA -arvioinnissa kerätään jo olemassa olevaa arviointi- ja tutkimustietoa tietyn teknologiaratkaisun tai digipalvelun vaikuttavuudesta ja toimivuudesta. Tiedon perusteella tuotetaan julkisia suosituksia hyvinvointialueiden hankintojen tueksi.
Tämän lisäksi tiedolla johtamisen tueksi tarvitaan mekanismi, jolla tuotetaan jatkuvaa arviointitietoa teknologian vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Mekanismin olisi hyvä olla mahdollisimman automaattinen, jotta siitä ei tule lisäkuormitusta henkilöstölle.
Ennen kaikkea katse olisi hyvä pitää myös tulevaisuudessa. Millaisia seurauksia syntyy, kun hoitoa ja hoivaa toteutetaan yhä enemmän teknologian avulla? Teknologian hyviä puolia tulisi vahvistaa ja ei-toivottuja seurauksia ehkäistä. Arviointiin tarvitaan myös eettistä ja ennakoivaa otetta.
Marketta Niemelä
erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö