Kehittyvät lääkehoidot ja arviointitoiminnan tulevaisuus
Lääkehuoltoa uudistetaan osana pääministeri Marinin hallitusohjelmaa. Lääkeasioiden uudistuksen yhtenä osakokonaisuutena on lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen. Tässä työssä tavoitteena on lääkkeiden järkevä käyttö ja kustannusten hallinta. Näiden toteutuminen edellyttää toimenpiteitä useilla eri tasoilla. Tarkoituksena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista ja alueellista ohjausjärjestelmää sekä lisätä lääkehoidon rahoituksen kannustavuutta ja läpinäkyvyyttä. Osana ohjauskokonaisuutta tarkastellaan lääkehoitojen arviointitoiminnan uudistamistarpeita muuttuvassa toimintaympäristössä.
Lääkehoidon rahoituksen uudistamiselle suuntaviivat
Lääkehoitojen kansallisen ja alueellisen ohjaus- sekä rahoitusjärjestelmien kehittämistarpeita tulisi arvioida kokonaisuutena. Tarkoituksena on vahvistaa ja kehittää toimintamallia, jolla tuettaisiin sellaisia lääkehoitoja ja palveluita, jotka edistävät väestön työ- ja toimintakyvyn säilyttämistä ja mahdollistavat niitä tarvitseville laadukkaan, kohtuuhintaisen, tarkoituksenmukaisen ja vaikuttavan hoidon yhdenvertaisella tavalla ja kokonaistaloudellisesti.
Lääkeasioiden uudistuksessa rahoituksen kehittämisen lähtökohtana on sote-ministerityöryhmän maaliskuussa 2022 tekemä linjaus terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamisen tiekartasta. Tämän mukaan tarkoituksena on siirtää lääkekorvausten rahoitusvastuuta hyvinvointialueille vuonna 2026. Linjauksen mukaisesti valtion rahoitusosuus (67 %) siirrettäisiin osaksi hyvinvointialueiden yleiskatteellista rahoitusta. Lääkekorvausten kansallisesta toimeenpanosta vastaisi edelleen Kela.
Sote-uudistuksessa kansallisen palvelujärjestelmän ohjauksen toimintamalli muuttuu. Lääkehoidot ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta ja terveydenhuollon palveluvalikoimaa. Myös lääkehoidon ohjauksen kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteissa. Parhaillaan selvityshenkilö Sinikka Rajaniemi tarkastelee lääkehoidon ohjauksen kehittämistarpeita kokonaisuutena. Selvityshenkilön ehdotukset kehittämistarpeista valmistuvat vuoden 2022 loppuun mennessä.
Monikanavainen arviointimalli kaipaa uudistamista
Lääkehoidot kehittyvät ja uudistuvat. Markkinoille tulee yhä enenevässä määrin aiempaa pienemmälle potilasryhmälle kohdennettuja lääkkeitä, avo- ja sairaalahoidossa käytettäviä lääkkeitä yhdistellään sekä lääkkeen ja lääkinnällisen laitteen välinen raja hämärtyy. Avo- ja laitoshoidon rajapinnat ovat yhä haasteellisempia uusien, yksilöllisempien lääkehoitojen toteuttamisen kannalta.
Uudistustyön keskeinen kokonaisuus on lääkehoitojen arviointitoiminnan uudistaminen. Arviointitoiminta on nykyisin jakautunut usealle eri toimijalle: Hila, Kela, Fimea, Palko ja FinCCHTA. Arvioinneissa tiivistetään ja arvioidaan tutkimusnäyttöä lääkehoidon hyödyistä, haitoista, kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta muihin hoitovaihtoehtoihin verrattuna. Arviointi- ja päätöksentekoprosessit eroavat riippuen siitä, onko kyse sairaala- vai avohuollon lääkkeestä. Lainsäädäntö, arviointiperusteet, menettelytavat ja päätöksenteko poikkeavat toisistaan. Nykyinen monikanavainen arviointimalli kaipaa uudistamista. Tavoitteena tulisi olla, että arviointia tehtäisiin mahdollisimman samoin perustein ja menetelmin sekä käyttöönottopäätöksiä tehtäisiin vastaavin kriteerein täysin riippumatta siitä, miten lääke annostellaan. Tarkoituksenmukaista on siten yhä vahvemmin lähentää avo- ja sairaalalääkkeiden arviointitoimintaa.
Suuntaviivat lääkehoitojen arviointitoiminnan kehittämiselle
Alkuvuodesta 2022 sidosryhmiä on kuultu lääkehoitojen arviointitoiminnan kehittämistarpeista sekä lääkkeen elinkaaren nykyistä tehokkaammasta hyödyntämisestä. Tavoitteena on, että viimeistään keväällä 2023 julkaistaan jaoksemme näkemykset lääkehoitojen arviointitoiminnan uudistamisen suuntaviivoista. Uudistusten mahdollinen toteutus voitaisiin käynnistää seuraavalla hallituskaudella.
Lauri Pelkonen
lääkeasioiden uudistuksen ohjaus- ja rahoitusjaoksen puheenjohtaja
lääkkeiden hintalautakunnan johtaja