Ilmastonmuutos koskettaa myös työpaikkoja

Suomalaiset osaavat sopeutua vuodenaikojen tuottamaan vaihtelevaan ilmastoon ja varautua monenlaisiin yllätyksiin. Meistä on kehittynyt kansakunta, jonka varautumistasoa pidetään kansainvälisesti korkeana. Käytännön varautumisrakenteena me kaikki tunnemme vanhan kunnon perunakellarin, jollainen löytyi aikanaan lähes joka talosta.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa perunakellarin tai varmuusvarastoiden kaltaiset rakenteet eivät riitä tulevaisuutemme turvaamiseksi. Meidän on tehtävä parhaamme ilmaston kuumenemisen hillitsemiseksi, mutta lisäksi meidän on sopeuduttava siihen, että ilmasto ei kuumene keskimäärin vain yhtä tai kahta astetta, vaan mahdollisesti enemmänkin. Suomessa tämä tarkoittaa vielä suurempaa keskilämpötilojen nousua. Meidän on tehtävä kaikkemme että ilmastonmuutos jäisi mahdollisimman pieneksi, mutta tunnustettava samalla sopeutumisen tarve.

Valtioneuvosto hyväksyi vuoden 2022 lopussa uuden kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman. Suunnitelmalla vahvistetaan ilmastoriskien hallintaa ja yhteiskunnan ilmastonkestävyyttä. Suunnitelma sisältää tavoitteet ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi sekä politiikkatoimet tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat niin laaja-alaisia, että myös suomalaisten työpaikkojen on otettava ne nykyistä laajemmin huomioon toiminnassaan ja sen kehittämisessä. Me emme tiedä emmekä tunne vielä kaikkia niitä muutoksia, joita meillä on edessämme. Siksi suosittelen työpaikkoja tutustumaan myös Sosiaali- ja terveysministeriön laatimaan Ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmaan (2021–2031), joka kuvaa hyvin vaikutusten laaja-alaisuutta.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksina työpaikoille ajattelemme usein ensimmäisenä sään ääritiloja ja niiden seurauksia; työskentelyä kylmässä, kuumassa tai liukastumisvaarassa. Näihin voidaan sopeutua työn riskien säännöllisen arvioinnin ja sen mukaisten toimenpiteiden avulla, esimerkiksi työn tauottamisella, ajoittamisella, pukeutumisella, suojavarusteilla ja ilmastoinnilla.

Ilmastonmuutos tuottaa kuitenkin myös uusia tarttuvia tauteja ja tuhoeläimiä, niihin liittyvää kemiallista kuormitusta, pidentyvän pimeän ja lumettoman ajan tuomaa henkistä vaikutusta ja niin edelleen. Emme välttämättä edes vielä ymmärrä kaikkia mahdollisia vaikutuksia ja sopeutumistarpeita, joita ilmastonmuutos suomalaiseen työelämään tuo.

Ilmastonmuutos on huomioitava työsuojelun lisäksi laajasti työpaikoilla ja niiden toiminnan kehittämisessä. Eri toimialoilla ilmastotyötä tulee tehdä suunnitelmallisesti. Eri toimialojen ilmasto- ja kestävyystiekartat ovat konkreettinen väline päästöjen vähentämiselle ja kiertotalouteen siirtymiseksi. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki työpaikat osaltaan pohtivat keinoja oman toimintansa hiilijalanjäljen vähentämiseen, ja hiilikädenjäljen (eli positiivisen ilmastovaikutuksen) kasvattamiseen.

Ilmaston kuumenemisen hillitseminen ja muutokseen sopeutuminen luovat toisaalta uutta työtä, innovaatioita ja ansaintamahdollisuuksia. Ekologinen rakennemuutos, energiatehokkuuden parantaminen, kiertotalouteen siirtyminen ja uusiutuvan energian rakentaminen ovat valtavia urakoita. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet vaikuttavat toki kielteisesti sellaisiin työpaikkoihin, jotka ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista ja käyttävät huomattavia määriä uusiutumattomia raaka-aineita. Tällaisia aloja tulee tukea vihreässä siirtymässä. Työnsä menettäneitä tuetaan sosiaaliturvan ja koulutuksen kautta löytämään uutta työtä.

Suomen kaltainen tutkimukseen ja korkeaan osaamiseen perustuva yhteiskunta voi kuitenkin halutessaan olla erittäin hyvin asemoitunut ilmastotyöpaikkojen syntymisessä. Moni viime aikojen positiivinen investointiuutinen Suomessa onkin tavalla tai toisella liittynyt vihreään siirtymään. Ilmastonmuutos vaatii työpaikoilta ja toimialoilta uutta osaamista sekä kykyä oppia ja uudistua, jotta pääsemme täysimääräisesti tarttumaan siihen valtavaan mahdollisuuteen, jonka maailmanlaajuinen siirtymä ilmastokestävään tulevaisuuteen tuo.

Tarvittavan osaamisen ja muutoskyvyn rakentamisessa on hyvin pitkälti kyse yhdessä tekemisestä ja suomalaisen työelämän vahvuudeksi tunnistetusta vahvasta keskinäisestä luottamuksesta, avoimesta keskustelukulttuurista ja näihin kytkeytyvästä matalasta hierarkiasta.

Nämä suomalaisen työelämän vahvuudet ovat auttaneet meidät hyvin koronapandemian läpi ja uskon, että ne ovat vahvuutenamme myös ilmastonmuutokseen vastaamisessa ja siihen sopeutumisessa.

Hanna Sarkkinen
Sosiaali- ja terveysministeri