Sosiaaliturvan uudistaminen etenee suunnitelmallisesti
Sosiaaliturvan uudistaminen on ollut keskeinen osa hallituksen ohjelmaa. Hallitus on uudistanut sosiaaliturvaa monilta osin viimeisen neljän vuoden aikana. Lisäksi hallitus on asettanut sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen komitean kehittämään sosiaaliturvaa kokonaisuutena. Sosiaaliturvan uudistamisessa tällä hallituskaudella keskeistä on ollut sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansalaisten toimeentulon turvaaminen erilaisten riskien kohdatessa.
Perhe-vapaauudistuksella tasa-arvoa ja joustavuutta nykyperheiden arkeen
Vaalikauden yhtenä merkittävimmistä uudistuksista hallitus on toteuttanut historiallisen perhevapaauudistuksen, jossa vanhempainvapaapäivien määrä kasvoi ja vapaiden käytön joustavuus lisääntyi. Uudistus kannustaa isiä käyttämään aiempaa enemmän perhevapaita ja huomioi myös nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot. Perhevapaauudistus on merkittävä askel perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi ja tasa-arvon parantamiseksi. Se on panostus lapsiperheisiin eri perhemuodoissa ja tärkeä askel kohti sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa.
Perusturvan korotuksilla tavoiteltiin eriarvoisuuden, köyhyyden ja osattomuuden vähentämistä
Sosiaaliturvaa on vahvistettu lukuisin toimin. Perusturvaetuuksiin eli vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahaan sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tehtiin tasokorotus vuoden 2020 alusta lukien. Samalla korotettiin monilapsisten perheiden lapsilisiä, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja elatustukea. Myös pienimpiä eläkkeitä korotettiin vuoden 2020 alusta lukien. Takuu- ja kansaneläkkeen korotukset koskivat yli 600 000 eläkeläistä. Takuueläkkeen määrä nousi 50 eurolla kuukaudessa ja kansaneläkkeen 34 eurolla kuukaudessa. Perusturvan korotusten keskeisimpänä tavoitteena oli vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä ja osattomuutta.
Väliaikaisilla etuuksilla helpotusta korona- ja energiakriisien aiheuttamiin taloudellisiin vaikeuksiin
Hallitukselle on ollut keskeistä pitää huolta ihmisten pärjäämisestä erityisesti viime vuosien kriisien keskellä. Nykyisten etuuksien uudistamisen lisäksi onkin rakennettu kokonaan uusia väliaikaisia etuuksia nopealla aikataululla koronapandemiaan ja energiakriisiin vastaamiseksi.
Koronakriisi johti erityisesti keväällä 2020 laajoihin lomautuksiin, mikä tarkoitti monelle turvautumista sosiaaliturvaan. Työttömyysturvaan tehtiin useita väliaikaisia poikkeuksia, jotka lievensivät työttömyysturvan saamisedellytyksiä. Myös työttömyysturvaa saavien taloudellista tilannetta parannettiin muun muassa luopumalla väliaikaisesti työttömyyden alun omavastuuajasta ja korottamalla työttömyysturvan sovittelun suojaosaa. Lisäksi hallitus otti käyttöön väliaikaisesti muun muassa uuden epidemiatuen, jolla tuettiin vanhempia, jotka joutuivat ottamaan palkatonta vapaata töistä lasten hoidon takia, sekä epidemiakorvauksen, jota maksettiin rajoitustoimien aikaan perustoimeentulotukea saaneille.
Hallitus on tukenut kansalaisia elinkustannusten noustessa poikkeuksellisen nopeasti. Erityisesti on pidetty tärkeänä huolehtia pienituloisten ja lapsiperheiden tukemisesta poikkeuksellisessa tilanteessa. Pienituloisten eläkkeensaajien ja etuudensaajien taloudellista tilannetta helpotettiin elokuussa 2022 ylimääräisellä indeksikorotuksella, joka korotti muun muassa monia eläkkeitä, työttömyysturvaetuuksia, opintoetuuksia, perhe-etuuksia ja sairausetuuksia.
Seuraavat indeksikorotukset tehdään vuodenvaihteessa, jolloin myös työeläkkeisiin tehdään historiallisen suuri indeksikorotus. Joulukuussa 2022 lapsilisä maksetaan kaksinkertaisena. Vuodelle 2023 korotetaan väliaikaisesti työttömyysturvan lapsikorotusta, lapsilisän yksinhuoltajankorotusta, opintorahan huoltajakorotusta sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaa. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen hoitolisän enimmäismäärää korotetaan pysyvästi. Kotitalouksien sähkötuella tuetaan pienituloisia kotitalouksia tilanteessa, jossa erityisen suuren sähkölaskun maksaminen aiheuttaa vaikeuksia. Asumistukiin tehdään vuodenvaihteessa indeksikorotusten lisäksi huomattava korotus tuessa huomioitavien lämmityskustannusten osalta.
Sosiaaliturvaa on kehitetty työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta edistävällä tavalla
Joulukuussa 2020 hallitus linjasi toimista 55 täyttäneiden työllisyyden ja työmarkkina-aseman parantamiseksi, työssä jaksamisen edistämiseksi ja muutosturvan vahvistamiseksi. Samalla, kun työttömyysturvan lisäpäivien alaikärajaa on korotettu ja lisäpäivistä asteittain luovutaan, irtisanottujen 55 vuotta täyttäneiden henkilöiden muutosturvaa vahvistetaan siten, että heille tulee subjektiivinen oikeus kahden kuukauden palkkaa vastaavaan muutosturvakoulutukseen ja yhden kuukauden palkkaa vastaavaan muutosturvarahaan. Aikuiskoulutustukea on kehitetty jatkuvan oppimisen tavoitteiden mukaisesti siten, että työnteon ja opiskelun yhdistäminen on entistä paremmin mahdollista aikuiskoulutustuella.
Hallitus purki epäoikeudenmukaisen aktiivimallin ensitöikseen vuoden 2020 alusta lukien. Työllisyyden hoidossa on sanktioiden lisäämisen sijaan panostettu työttömien henkilökohtaiseen palveluun. Karensseja on lievennetty merkittävästi niin kutsutun pohjoismaisen mallin mukaisesti.
Hallituskauden aikana on kehitetty myös osasairauspäivärahaa ja Kelan kuntoutusrahaa.
Osasairauspäivärahan saamisen edellytyksiä muutettiin joustavammaksi ja enimmäisaikaa pidennettiin nykyisestä 120 arkipäivästä 150 arkipäivään. Tavoitteena on edistää henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta kokoaikaiseen työhön. Kuntoutusrahan saamisen edellytyksiä on myös muutettu asiakkaiden yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Kuntoutusrahan myöntämisedellytyksiä joustavoitettiin monin tavoin, muun muassa työstä estymisen ja odotus- ja väliajan kuntoutusrahan osalta. Lisäksi vuoden 2022 alusta lukien tulivat voimaan kuntoutuskomitean ehdotuksen mukaiset sairauspäivärahakauden aikaiset uudet tarkistuspisteet 150 ja 230 päivärahapäivän kohdalle.
Sosiaaliturvakomitean välimietintö julkaistaan maaliskuussa
Sosiaaliturvan rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia linjaava parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea työstää parhaillaan ehdotuksia nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseksi ja pitkän aikavälin kehityssuunniksi. Keskeisiä esillä olleita kysymyksiä ovat muun muassa työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyvien etuuksien uudistaminen, asumistukien kehittämistarpeiden selvittäminen ja lapsilisäjärjestelmän uudistaminen. Huomiota on kiinnitetty myös toimeenpanon yksinkertaistamiseen, digitalisaatioon ja tiedonkulun parantamiseen eri toimijoiden välillä. Tavoitteena on, että ensi keväänä aloittava uusi hallitus pääsee ottamaan komitean ehdotusten mukaisia lainvalmistelu-, selvitys- ja kehittämishankkeita hallitusohjelmaansa.
Sosiaaliturvakomitea linjaa ensi maaliskuussa julkaistavassa välimietinnössään, mihin suuntaan sosiaaliturvaa tulisi jatkossa rakentaa. Välimietintö sisältää komitean ehdotukset nykyjärjestelmän uudistamiseksi ja linjaukset komitean seuraavan kauden työlle. Toivon tästä työstä konkreettisia askelia, joilla sosiaaliturvajärjestelmää päästään ensi vaalikaudella uudistamaan. Esillä on ollut muun muassa nykyisten etuuksien yhtenäistäminen, yhdistäminen ja yhden perusturvaetuuden mahdollisuus. Tämä voisi lähtökohtana olla kannatettava askel kohti oikeudenmukaista, erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisten tulomuotojen yhdistelyssä joustavaa, kannustavaa ja byrokratialoukkuja vähentävää tulevaisuuden sosiaaliturvaa.
Hanna Sarkkinen
sosiaali- ja terveysministeri