Läheisen mahdollisuus osallistua saattohoitoon on arvokas asia
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseksi on tehty työtä kuluneella hallituskaudella. Saattohoito koskettaa paitsi vakavasti sairasta itseään myös hänen omaisiaan ja läheisiään. Läheisten tukeminen potilaan elämän loppuvaiheessa on tärkeää. Tähän liittyy myös kysymys toimeentulon turvaamisesta ja ansionmenetyksen korvaamisesta saattohoitoon osallistumisen ajalta. Ansionmenetyksen korvaaminen todennäköisesti helpottaisi läheisten jäämistä työstä vapaalle ja mahdollistaisi yhdessäolon elämän viimeisinä viikkoina.
Kuluneella hallituskaudella työnsä päätökseen saanut sosiaali- ja terveysministeriön asettama Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmä esitti loppuraportissaan, että palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämistä tulee jatkaa ja saatavuutta sekä osaamista lisätä. Työryhmän ehdotukset liittyvät esimerkiksi asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden tukemiseen elämän loppuvaiheessa sekä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisvelvollisuuteen. Lisäksi työryhmä esitti vakavasti sairaan läheisen saattohoitoon osallistuvan henkilön ansionmenetyksen korvaamista erityishoitorahalla.
Sosiaali- ja terveysministeriö on palveluista vastaavan perhe- ja peruspalveluministeri Kiurun johdolla toteuttanut kuluneella hallituskaudella valtionavustushaun palliatiivisen hoidon palvelujen tuottamista ja laadun parantamista koskevaan kolmivuotiseen ohjelmaan, jonka puitteissa alueellisiin palliatiivisen hoidon kehittämishankkeisiin on varattu myös määrärahoja. Kehittämishankkeissa edistetään elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmän suosituksia.
Näimme tarpeelliseksi selvittää eteenpäin myös asiantuntijaryhmän etuuksia koskevaa suositusta. Vakavasti sairaan läheisen saattohoitoon osallistuvan henkilön ansionmenetyksen korvaamista koskevaan ehdotukseen liittyen sosiaali- ja terveysministeriö asettikin syksyllä 2022 selvityshenkilön selvittämään omaiselle tai läheiselle saattohoitoon osallistumisen ajalta maksettavaa etuutta. Tehtävänä oli arvioida tarvetta kyseiselle etuudelle, etuuden muotoa ja sisältöä sekä kustannusvaikutuksia. Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen laatima selvitys valmistui viime vuoden lopulla.
Selvityshenkilö arvioi saattohoitoon osallistumisen ajalta maksettavan etuuden tarpeelliseksi. Selvityksessä todetaan, että kyse on paitsi saattohoitoon osallistuvan toimeentulon turvaamisesta myös yhteiskunnan moraalisesta kannanotosta sen puolesta, että saattohoitoon tulee voida osallistua ilman ansionmenetystä. Selvityksessä on hahmoteltu erilaisia malleja saattohoitoetuuden toteuttamiseksi. Etuus voisi olla sairausvakuutuslain mukainen päivärahaetuus taikka vammaistuki- tai omaishoidon palkkio -tyyppinen etuus. Mallit eroavat toisistaan etuuden edellytysten, määräytymisen, tason ja rahoituksen suhteen – näin ollen myös karkeasti arvioidut kustannusvaikutukset ovat erilaisia. Etuudesta voitaisiin säätää nykyisiä lakeja muuttamalla tai säätämällä kokonaan uusi, oma lakinsa saattohoidon ajalta maksettavasta etuudesta.
Selvityshenkilö toteaa, että eri säätämisvaihtoehtojen asettaminen etusijajärjestykseen riippuu siitä, mitä seikkoja halutaan priorisoida. Painotetaanko esimerkiksi etuuden kustannusvaikutuksia julkiselle taloudelle, säätämisen lakiteknisiä kysymyksiä vai etuuden parasta mahdollista kohdentumista? Lopulta kyse on poliittisesta valinnasta. Selvityshenkilö on kuitenkin omana näkemyksenään päätynyt esittämään, että tarkoituksenmukaisimmat vaihtoehdot etuuden järjestämiseksi olisivat joko oma säännös sairausvakuutuslakiin kiinteämääräisestä saattohoitorahasta tai kokonaan uusi etuuslaki tukimuotoisesta saattohoitoetuudesta.
Saattohoidon ajalta maksettavan etuuden mahdollinen valmistelu siirtyy seuraavalle hallitukselle, jonka toivon osaltaan jatkavan tärkeää työtä. Asian luonteen vuoksi valmistelu tapahtuisi kolmikantaisesti, yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Asia sivuaa myös työsopimuslakia ja oikeutta olla työstään pois omaisen saattohoidon vuoksi. Elokuusta 2022 alkaen työsopimuslaki on mahdollistanut kalenterivuoden aikana viiden vuorokauden mittaisen omaishoitovapaan, johon on oikeus myös läheisen saattohoitoon osallistumiseksi. Selvityshenkilön raportti antaa pohjaa jatkotyölle ja tarjoaa erilaisia vaihtoehtoisia malleja saattohoitovapaan etuudeksi.
Hanna Sarkkinen
sosiaali- ja terveysministeri