Hoppa till innehåll
Statsrådet och ministerierna Media

Ei yhtä vaan yhteisiä ratkaisuja asiakas- ja potilastietojärjestelmien hankinnassa

Sosiaali- ja terveysministeriö
14.9.2021 10.47
Tiedote
Vanhempi ja nuorempi mies heittävät yläfemmat

Sote-tiedonhallinnan yhteistyö vaatii onnistuakseen sidosryhmien jatkuvaa vuoropuhelua. Osaltaan tätä yhteistyötä tukee sosiaali- ja terveysministeriön perustama valtakunnallinen sote-tiedonhallinnan yhteistyöryhmä, jonka jäseniä ovat hyvinvointialueiden vastuuvalmistelijat sekä keskeiset kansalliset toimeenpanevat viranomaiset, sote-yrityskentän edustajat ja muut sidosryhmät.

Tiedonhallinnan yhteistyötä asiakkaan parhaaksi

Yhteistyöryhmä avasi syyskautensa 10.9.2021 pidetyllä kokouksessa, joka käynnistettiin STM:n osastopäällikkö Kari Hakarin pitämällä sote-uudistuksen ajankohtaiskatsauksella. Esityksessään Hakari painotti yhteistyön merkitystä kansallisten toimijoiden ja hyvinvointialueitten välillä. Tätä samaa yhteistyön teemaa toivat hieman eri näkökulmista esiin myös muut kokouksessa pidetyt puheenvuorot: Sote-tiedonhallinnan kehittämistarpeita on priorisoitu sidosryhmiä näkemyksien pohjalta. DigiFinland Oy pyrkii aktiiviseen vuoropuheluun hyvinvointialueitten kanssa ja THL toteuttaa asiakastietolain toimeenpanoa tiiviissä yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa.  

Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirretään vuoden 2023 alussa kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Digitalisaation, tiedonhallinnan ja ICT:n kehittäminen on olennainen osa tätä järjestämisrakenteen muutosta, sillä palvelujen toiminnallinen uudistaminen tapahtuu pitkälti uusien digitaalisten toimintamallien ja teknologioiden käyttöönoton kautta.

Tiedonhallinta tukee sote-uudistusta

Hyvinvointialueiden perustamisen myötä päällekkäinen ICT-kehittäminen ja tietojärjestelmien määrä vähenee. STM kannustaa vahvasti alueita tekemään yhteistyötä myös uusien asiakas- ja potilastietojärjestelmien hankinnassa, joka on hyvinvointialueiden itsehallinnollinen oikeus ja velvoite. "Tällaisesta yhteistyöstä hyvänä esimerkkinä ovat Apotin ja Asterin kaltaiset hankkeet. STM:n tavoitteena ei siis ole saada yhtä tietojärjestelmää kaikkien alueiden käyttöön. Keskeisimmät perusteet tälle ovat digiturvallisuuteen ja sote-palvelutuotannon toimintavarmuuteen sekä ICT-ratkaisujen markkinoiden toimivuuteen liittyviä", tiivisti STM:n osastopäällikkö Kari Hakari. STM pitää asiakas- ja potilastietojärjestelmien tavoiteltavana lukumääränä kuitenkin selvästi alle kymmentä koko maassa,  

Resurssit ja palvelut ovat jatkossa paremmin kohdennettuja ja tieto liikkuu palvelunantajien välillä. Viime kädessä tämä näkyy asiakkaille nykyistä yhdenmukaisempina hoito- ja palveluprosesseina sekä parempina sähköisinä asiointi- ja etäpalveluina. Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta tuetaan uusilla digitaalisilla ratkaisuilla. Sote-ICT:n uudistus on väline entistä yhdenvertaisempiin ja laadukkaampiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Yhteistyöllä resurssit tehokkaasti käyttöön 

Toiminnallisen ja hallinnollisen muutoksen vieminen yhtä aikaa eteenpäin on haaste sote-uudistuksesta vastaaville organisaatioille. Kokonaisuus on laaja ja riippuvuussuhteet moninaisia. Tämän vuoksi muutos ja kehittäminen on toteutettava yhteistyössä ja parhaiksi havaittuja käytäntöjä levittämällä. Muutos toteutetaan koordinoidusti osana sote-uudistuksen ohjausrakenteita, jotta vältytään päällekkäiseltä kehittämiseltä. Alueiden ja kansallisten toimijoiden yhteistyöllä varmistetaan olemassa olevien palveluiden tehokas levittäminen. Keskeinen osa ICT-uudistusta ovat myös yhteisten digitaalisten palveluiden käyttöönotot alueilla. 

Yhteisten toteutusten kehittämisessä ja levittämisessä hyödynnetään DigiFinland Oy:ta mahdollisimman kattavasti. Yhtiö tuottaa hyvinvointialueitten tueksi palveluja, jotka vähentävät päällekkäistä tekemistä.

Valtakunnalliseen sote- tiedonhallinnan yhteistyöryhmän kokoukseen osallistuneiden alueiden edustajien kommenttipuheenvuorot korostivat yhteistyön lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden näkökulmaa. "Loppujen lopuksi sote-uudistusta tai ICT-kehittämistä ei tehdä sen itsensä vuoksi, vaan siksi että sote-palvelujen asiakkaille taattaisiin nykyistä laadukkaammat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä mahdollistetaan asiakkaiden itsenäisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen. Aito asiakaslähtöisyys edellyttää myös asiakas- ja potilastietojärjestelmien toimimista myös eri hyvinvointialueiden välillä", tiivistää Hakari.  

Lisätietoja:

johtaja Minna Saario, [email protected]
 

Tillbaka till toppen