Vuoden 2008 alusta voimaan tulevat toimeentulotukilain muutokset

Vuoden 2008 alusta tulee voimaan toimeentulotukilain 14 a §:ään sisältyvät viivytyksettömän käsittelyn sekä henkilökohtaiseen keskusteluun pääsyn määräajat. Määräaikojen soveltaminen koskee kaikkia toimeentulotukiasiakkaita.

Toimeentulotuen viimesijaisuuden vuoksi on erityisen tärkeää, että asiakas saa toimeentulotukipäätöksen mahdollisimman nopeasti. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä jo samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Muussa kuin kiireellisessä tilanteessa toimeentulotukipäätös tulee tehdä viimeistään seitsemäntenä päivänä hakemuksen tekemisestä, jos samassa yhteydessä on annettu päätöksentekoa varten tarvittava selvitys. Laissa säädetään myös tilanteista, joissa asiakas ei ole määräajassa toimittanut päätöksen tekoa varten vaadittavaa selvitystä.

Kiireettömässä tilanteessa asiakkaalle tulee järjestää tilaisuus keskustella henkilökohtaisesti toimeentulotukiasiassaan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän on tätä pyytänyt. Keskustelun tarve voi liittyä esimerkiksi toimeentulotuen tarpeeseen johtaneisiin syihin tai lisäselvityksen saamiseen tehdystä toimeentulotukipäätöksestä. Asiakas saattaa myös tarvita neuvoja ensisijaisten etuuksien taikka muiden tarvitsemiensa palvelujen hakemisessa.

Toimeentulotukiasioiden käsittelylle säädetyt määräajat lisäävät asiakkaiden oikeusturvaa ja vahvistavat heidän oikeuttaan viimesijaiseen taloudelliseen turvaan. Tavoitteena on, että toimeentulotukiasiakas saa ohjeita ja neuvontaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessaan nykyistä aikaisemmin. Asiakkaan saadessa ongelmiinsa ratkaisuvaihtoehtoja pystytään paremmin estämään hänen ongelmiensa muuttuminen vaikeammiksi.

Oikaisuvaatimusten käsittelyä kunnan toimielimessä koskee jatkossakin sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983) 16 §:n 2 momentti, jonka mukaan toimielimen on käsiteltävä asia kiireellisenä.

Kiireellisessä tilanteessa päätös toimeentulotukihakemukseen on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta niiden tietojen perusteella, jotka silloin ovat käytettävissä. Käytettävissä olevilla tiedoilla tarkoitetaan asiakkaan hakemuksensa liitteeksi esittämiä tietoja sekä niitä tietoja, jotka sosiaaliviranomainen voi vaivatta itse hankkia tai saada muutoin käyttöönsä esimerkiksi suorakäyttöyhteyden kautta.

Tarkoitus on, että kunnan toimeentulotukiasioita käsittelevä viranhaltija harkitsee tapauskohtaisesti asian kiireellisyyden. Asian kiireellisyyden arviointi edellyttää sosiaalihuollon ammatillista osaamista. Kiireellisessä tilanteessa asiakkaalle voitaisiin myöntää esimerkiksi ruoka-apua, apua välttämättömien lääkkeiden tai matkalipun hankintaan taikka turvata henkilön tai perheen kiireellisen majoituksen järjestäminen. Päätös voidaan, kuten tälläkin hetkellä, tehdä myös vain osasta hakemusta. Siitä osasta asiakkaan esittämiä menoja, jotka eivät ole kiireellisiä tai jotka vaativat lisäselvittelyä, voidaan tehdä ratkaisu erikseen.

Muu kuin kiireellinen toimeentulotukiasia on otettava käsittelyyn ja päätös asiassa on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Tehty päätös toimeentulotuesta tulee myös panna täytäntöön viivytyksettä.

Hallintolain 19 §:n mukaan sosiaalihuollon asiakas voi panna vireille etuutta, palvelua tai tukitoimea koskevan hakemuksensa kirjallisesti ja viranomaisen luvalla myös suullisesti. Jos suulliseen vireillepanoon suostutaan, viranomaisen on kirjattava kaikki asiakkaan vaatimukset häntä koskeviin asiakirjoihin. Hallintolain 18 §:n mukaan asiakirjan katsotaan saapuneen viranomaiselle sinä päivänä, jona asiakirja on annettu viranomaiselle. Postitse lähetetyn asiakirjan saapumispäiväksi katsotaan myös se päivä, jona lähetys on saapunut viranomaisen postilokeroon tai viranomaiselle on toimitettu ilmoitus lähetyksen saapumisesta postiyritykseen.

Silloin, kun laissa ei ole erikseen säännöksiä määräajan laskemisesta, noudatetaan säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/1930, määräaikalaki) olevia määräaikojen laskemissääntöjä. Määräaikalain 2 §:n mukaan, jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, niin tätä päivää ei lueta määräaikaan. Jos toimeentulotukihakemus siis tulisi käsiteltäväksi esimerkiksi maanantaina, päätös asiassa olisi tehtävä viimeistään seuraavan viikon keskiviikkona, jollei väliin satu arkipyhiä tai niihin verrattavia päiviä.

Käytännössä ongelmallisiksi voivat muodostua tilanteet, joissa asiakas on jättänyt hakemuksensa viikkoja tai jopa kuukausia ennen sen ajanjakson alkua, jolle hän tukea hakee. Määräys asian käsittelemisestä näidenkin tapausten osalta seitsemän arkipäivän kuluessa voisi aiheuttaa hakemusten käsittelyn ruuhkaantumista. Päätöksen tekeminen useita viikkoja ennen hakemuksessa tarkoitetun ajanjakson alkua ei ole tarkoituksenmukaista, koska tällöin tiedot asiakkaan ensisijaisista etuuksista eivät ole useinkaan vielä käytettävissä. Tämän vuoksi pykälän 2 momentissa säädetään, että tällaisissa tilanteissa riittää, että asiakas saa päätöksen ja päätös pannaan täytäntöön viimeistään sen ajanjakson ensimmäisenä arkipäivänä, jota päätös koskee.

Asiakkaan toimittama hakemus ei aina ole valmis käsiteltäväksi sellaisenaan. Hallintolain 22 §:n mukaan viranomaiselle toimitetun asiakirjan ollessa puutteellinen, viranomaisen on kehotettava lähettäjää määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Asiakirjan lähettäjälle on ilmoitettava, miten asiakirjaa on täydennettävä. Pykälän 3 momentin mukaan asiakkaalle on mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus puutteellisen hakemuksen täydentämiseksi ja sen määräaika. Tarkoituksena on, että kehotus annetaan kirjallisena, ettei synny epäselvyyttä siitä, mitä täydennyksiä tarvitaan. Asiakkaalta vaadittavan selvityksen tulee olla asian ratkaisemisen kannalta välttämätön. Selvitystä pyydettäessä on myös harkittava, onko vaaditun selvityksen hankkiminen asiakkaalle kohtuuton tehtävä ottaen huomioon asiakkaan olosuhteet ja muut seikat.

Päätös toimeentulotuen myöntämisestä on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus tarvittavine liitteineen on saapunut.

Hallintolain 22 §:n mukaan asianosainen voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan tai muuta asian käsittelyä varten toimittamaansa asiakirjaa sekä toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja.

Hallintolain 31 §:ssä säädetään selvittämisvelvollisuuden sisällöstä sekä selvitysvastuun jakautumisesta viranomaisen ja asianosaisen välillä. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Päävastuu asian selvittämisestä on virallisperiaatteen mukaisesti yleensä siis viranomaisella. Hallintolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 72/2002 vp) perusteluissa todettiin, että asianosaisen ja viranomaisen välistä selvitysvastuun jakautumista on pidetty osin epäselvänä ja tulkinnanvaraisena. Selvitystehtävien jakautumisen on katsottu riippuvan käytännössä lähinnä siitä, minkä intressin toteuttamista selvitys eniten edistää. Velvoittavien hallintopäätösten kohdalla selvitysvastuu on pääsääntöisesti viranomaisella, kun taas edun suovan päätöksen ollessa kyseessä intressi on tavallisesti asianosaisella. Hallintolain 31 §:n 2 momentin mukaan asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista sekä muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Hallintolaissa tarkoitettu asianosaisen myötävaikutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti asiaa, jossa asianosainen on tehnyt vaatimuksen jonkin oikeuden tai edun myöntämisestä itselleen.

Selvitysvastuun jakautumista on toimeentulotukilain 17 §:ssä pyritty selkeyttämään asettamalla toimeentulotuen hakijalle, hänen perheenjäsenelleen ja elatusvelvolliselleen sekä tarvittaessa heidän huoltajalleen ja edunvalvojalleen tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus asian ratkaisemisen kannalta välttämättömistä tiedoista. Selvityksen antamatta jättäminen voi johtaa toimeentulotuen epäämiseen.

Toimeentulotukilain 14 a §:n 3 momentin mukaan toimeentulotukiasiassa tulee tehdä päätös käytettävissä olevien tietojen perusteella, mikäli asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan eikä ole samassa ajassa myöskään esittänyt hyväksyttävää selvitystä täydennyksen viivästymiselle. Hakemus voidaan hylätä, jos siihen ei sisälly asian käsittelemiseksi tarpeellisia tietoja, kuten esimerkiksi tietoja asiakkaan tuloista. Päätöstä ei kuitenkaan saa jättää tekemättä, vaikka tuen hakija ei ole toimittanut vaadittuja selvityksiä. Päätöksen tekemisellä turvataan hakijan mahdollisuus saattaa kunnan toimeentulotukiasioita käsittelevän toimielimen ja edelleen hallinto-oikeuden ja viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi se, olivatko vaaditut selvitykset tarpeellisia asian käsittelemiseksi.

Päätös tulee tehdä viivytyksettä, mutta kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä määräajan päättymisestä. Asiakkaan suostumuksella päätös voidaan tehdä myös jo ennen selvityksen antamiselle asetetun määräajan kulumista päätöksentekohetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Selvityksen antamiselle asetettu määräaika luo asiakkaalle selkeän toimintavelvoitteen, mutta toisaalta säännös myös turvaa asiakkaan oikeutta vähimmäistoimeentuloon. On esimerkiksi tavanomaista, että asiakkaalta pyydetty selvitys koskee jotakin poikkeuksellista menoerää, ja muilta osin hakemuksessa ei ole epäselvyyttä. Ei ole suotavaa, että asiakas joutuu odottamaan sitä osaa toimeentulotuestaan, johon hänellä muun selvityksen perusteella olisi ilman muuta oikeus, vain sen vuoksi, että hän ei esimerkiksi ole esittänyt arviota niistä hammashoidon kustannuksista, joihin hän on muun ohella hakenut toimeentulotukea.

Toimeentulotuen asiakkaalle tulee toimeentulotukilain 14 a §:n 4 momentin mukaan järjestää mahdollisuus päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 3 tai 6 §:ssä tarkoitetun sosiaalihuollon työntekijän, toisin sanoen sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan, kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Näin turvataan asiakkaan mahdollisuus keskustella vaikeasta taloudellisesta tilanteestaan sosiaalialan koulutuksen saaneen asiantuntijan kanssa ja saada tarkempaa tietoa oikeudestaan toimeentulotukeen. Asiakas saattaa tarvita myös neuvoja ensisijaisten etuuksien taikka muiden tarvitsemiensa palvelujen hakemisessa.

Lainkohdassa tarkoitettu henkilökohtainen keskustelu voidaan toteuttaa muullakin tavoin kuin sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan vastaanotolla. Usein asiakkaan toimeentulotukiasia voidaan selvittää ja hän voi saada tarvitsemansa neuvot puhelimitse sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa keskustellessaan. Tarpeen vaatiessa sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja voi puhelinkeskustelun perusteella varata asiakkaalle myös vastaanottoajan. Henkilökohtainen keskustelu voidaan tarvittaessa sopia käytäväksi myös esimerkiksi asiakkaan kotona.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2008 lukien. Lakia sovelletaan lain voimaantulon jälkeen tehtyjen toimeentulotukihakemusten käsittelyyn. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Lisätiedot

Lisätietoja antavat hallitussihteeri Pirjo Kainulainen, puh. (09) 1607 4205 ja neuvotteleva virkamies Aune Turpeinen, puh. (09) 1607 3241.