FI SV

Uudistuksia asumisperusteiseen etuuslainsäädäntöön

Sosiaali- ja terveysministeriö 11.10.2018 13.23
Tiedote 144/2018
Uudistuksia asumisperusteiseen etuuslainsäädäntöön

Hallitus esittää uudistuksia monimutkaiseksi koettuun asumiseen perustuvaan sosiaaliturvalainsäädäntöön. Ehdotukset koskisivat sekä Suomeen työhön, opiskelemaan tai perhesyistä tulevan ulkomaalaisen sekä Suomesta ulkomaille lähtevän oikeuksia sosiaaliturvaetuuksiin.

Suomen asumisperusteisen järjestelmän vahvuus on sen kattavuus. Järjestelmään pääsevät kaikki maassa asuvat ja se tarjoaa riittävän tasoisen turvan niille, jotka kuuluvat järjestelmään. Kattavan järjestelmän kestävyys ja rahoituksen riittävyys on otettava huomioon, kun ihmisten liikkuvuus maiden välillä lisääntyy. Hallituksen esityksen tavoitteena on, että asumisperusteinen sosiaaliturva kuuluisi niille, jotka asuvat Suomessa ja osallistuvat järjestelmän rahoittamiseen.

Suomen nykyinen asumisperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä soveltuu tilanteisiin, joissa maahanmuutto ja maastamuutto on vähäistä ja asuminen Suomessa on pysyvää. Valtaosa Suomen sosiaaliturvasta perustuu maassa asumiseen, kun taas EU:n lainsäädäntö pohjautuu työnteon vakuuttamiseen. Hallituksen ehdotukset pyrkivät huomioimaan EU:n lainsäädännön asettamia vaatimuksia, mutta samalla ne tavoittelevat suomalaisen järjestelmän tulevaisuuden turvaamista.

Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle torstaina 11. lokakuuta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2019. Esitys liittyy valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Suomesta ulkomaille

Tilapäisen ulkomailla oleskelun aikarajaa muutettaisiin yhdestä vuodesta kuuteen kuukauteen. Ulkomailla oleskelevalla henkilöllä olisi oikeus etuuksiin, jos ulkomailla oleskelun aiottu kesto olisi enintään kuusi kuukautta. Nyt voimassa olevan lainsäädännön mukainen asumisperusteisten etuuksien maksamisen jatkuminen, jopa vuoden kestävän ulkomailla oleskelun ajalta, on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen pitkä aika. Muutos vastaisi paremmin myös etuuslakeihin kirjattua etuuksien tarkoitusta. Pidempiä aikoja ulkomailla olevien henkilöiden tulisi jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että muu turva, kuten vapaaehtoiset vakuutukset olisivat voimassa. Asumisperusteisen sosiaaliturvan osalta on kyse pääasiassa verovaroin rahoitettavista etuuksista, ja tämä muutos selkeyttäisi sosiaaliturvaoikeuksien ja velvollisuuksien välistä suhdetta.

Lähetetyt työntekijät, tutkijat ja apurahansaajat rinnastettaisiin ulkomailla oleskellessaan Suomessa asuvaan henkilöön enintään 5 vuoden ajan. Tämän jälkeen henkilön olisi palattava Suomeen, jotta asumisperusteinen sosiaaliturva säilyisi. Nykyinen 10 vuoden enimmäisaika on kansainvälisissä vertailuissa erittäin pitkä. Esimerkiksi Ruotsista kolmanteen maahan lähetetty työntekijä, voi kuulua Ruotsin sosiaaliturvaan enintään yhden vuoden ulkomailla oleskelun ajan. 

Ulkomailta Suomeen

Hallitus esittää niin sanotun neljän kuukauden säännön poistamista Suomeen tulevilta ulkomaalaisilta työntekijöiltä. Suomeen tulevalla työntekijällä olisi oikeus etuuksiin työn keston ajan, jos vähimmäisansio olisi peruspäivärahan tasoinen eli 696,60 euroa kuukaudessa vuoden 2018 tasossa. Vaadittu ansiotaso olisi korkeampi kuin voimassa olevan lainsäädännön mukainen edellytetty vähimmäistaso osa-aikatyöstä. 

Kela saisi tiedot ansioista tulorekisteristä, jonne työnantaja ilmoittaa palkat kuukausittain. Ansiotasoa tarkasteltaisiin kuukausitasolla.

Muutoksia viranomaistoimintaan

Nykyään Kela antaa maahan ja maasta muuttavalle kirjallisen päätöksen kuulumisesta sosiaaliturvaan. Jatkossa tätä erillistä päätöstä ei enää annettaisi. Muutos koskisi sekä Suomeen tulevia että Suomesta ulkomaille lähteviä henkilöitä. Lakiehdotuksen mukaan asia ratkaistaisiin etuushakemuksen yhteydessä annettavalla etuuspäätöksellä. 

Tilanteissa, joissa henkilölle ei ole tarvetta antaa etuuspäätöstä, ulkomaille lähtö tallennettaisiin Kelan järjestelmään. Sähköisestä järjestelmästä jokainen voisi käydä tarkistamassa oman tilanteensa. Muutoksella tehostettaisiin Kelan toimintaa ja parannettaisiin ulkomaille lähtevien ja sieltä palaavien mahdollisuutta saada tietoa omasta tilanteestaan ajantasaisesti ja reagoida tilanteeseen.

Sosiaaliturvaan pääsee takaisin

Ulkomailla ollut Suomen kansalainen pääsee takaisin sosiaaliturvaan, kun hän muuttaa taikaisin Suomeen ja ilmoittaa paluustaan Kelaan. Hallituksen esityksen mukaan liikkuvuuden kasvaessa on entistä tärkeämpää, että asumisperusteinen sosiaaliturva kuuluu niille, jotka asuvat Suomessa ja osallistuvat järjestelmän rahoittamiseen.

Lisätietoja

neuvotteleva virkamies Henna Huhtamäki p. 02951 63072, etunimi.sukunimi@stm.fi


Aiheesta lisää:
Asumisperusteinen sosiaaliturva: neljän kuukauden sääntö
(kolumni, ylijohtaja Outi Antila)