Näin voit osallistua ja vaikuttaa STM:ssä valmisteilla oleviin asioihin

Jokaisella kansalaisella on oikeus tulla kuulluksi ja osallistua lainsäädännön valmisteluun. Päätöksentekoon osallistuminen on osa demokratiaa.

Viranomaisilla puolestaan on velvollisuus olla valmisteluvaiheessa vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Sidosryhmiä ovat kansalaisten lisäksi esimerkiksi järjestöt, viranomaiset ja yritykset.

Mistä löydän tietoa STM:ssä käynnissä olevista säädöshankkeista?

STM:n säädös- ja kehittämishankkeet on koottu tälle sivulle:

Laajoista säädös- ja kehittämishankkeista on laadittu yksityiskohtaisemmat kuvaukset.

STM:n kuulemistilaisuudet ovat yleensä avoimia kaikille, ja niitä voi seurata myös suorana lähetyksenä etäyhteydellä. Tilaisuuksista ilmoitetaan nettisivuillamme:

Kaikkien ministeriöiden säädös- ja muiden hankkeiden tiedot julkaistaan niin sanotussa Hankeikkunoissa, jotka on koottu Valtioneuvoston sivulle:

Käyttämällä tarkennettua hakua voit etsiä hankkeita ministeriön, valmisteluvaiheen tai ajankohdan perusteella.

Miksi vuorovaikutus ja kuuleminen on säädösvalmistelussa niin tärkeää?

Vuorovaikutus ja kuuleminen varmistavat, että säädösvalmistelussa otetaan huomioon erilaiset näkemykset ja kokemukset sekä valmisteilla olevan lainsäädännön vaikutukset eri kohderyhmiin.

Kuulemisen tavoitteena on varmistaa myös säädösvalmistelun avoimuus ja hyvä laatu. Lue lisää kuulemisesta ja lainvalmistelun vaiheista:

Kuulemisessa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä valmistelun eri vaiheissa.
Lue lisää lainvalmistelun vaiheista:

Tavallisimpia kuulemisen ja osallistumisen tapoja ovat keskustelutilaisuudet, kuulemistilaisuudet, kyselyt sekä kirjalliset lausuntopyynnöt.

Ketkä voivat jättää mielipiteensä lausuntokierroksella?

Kuka tahansa voi jättää mielipiteensä lausuntokierroksella. Lausunnot ovat julkisia, ja ne annetaan ja julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.

Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyynnöt julkaistaan sivuillamme:

Milloin on suositeltavaa käyttää mahdollisimman laajaa kuulemista?

Mitä laajemmasta ja merkittävämmästä säädösvalmisteluhankkeesta on kyse, sitä monipuolisempia osallistumistapoja on syytä käyttää.

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä useita pitkäkestoisia ja laajasti kansalaisiin vaikuttavia uudistuksia, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteiden määrittely sekä sosiaaliturvauudistus. Näistä molemmissa on käytetty useita erilaisia kuulemisen menetelmiä.

Palveluvalikoiman periaatteiden määrittelyssä luodaan kriteerit sille, millaisia palveluja jatkossa sosiaali- ja terveydenhuolto tarjoaa, siksi valmistelussa on kuultu laajasti kansalaisia, sote-ammattilaisia ja muita sidosryhmiä.

Sosiaaliturvaa uudistetaan kuluvan vaalikauden aikana hallituksen hankkeiden sekä sosiaaliturvakomitean työn kautta. Tavoitteena on kehittää sosiaaliturvaa pitkällä aikavälillä yksinkertaisemmaksi ja kannustavammaksi.

Sosiaaliturvakomitea koostuu kaikkien eduskuntaryhmien edustajista ja sidosryhmien asiantuntijoista. Sosiaaliturvauudistuksessa kuullaan laajasti järjestöjä ja kansalaisia ja sekä käytetään osallistavia työtapoja.

Ohjelmat ja hankkeet – miten niihin voi osallistua?

Säädöshankkeiden lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä useita hallitusohjelmaan perustuvia ohjelmia ja hankkeita.

Käynnissä on myös EU-rahoitukseen perustuvia ohjelmia – muun muassa kestävän kasvun ohjelma ja terveysalan toimintaohjelma – sekä erilaisia yhteistyöhankkeita esimerkiksi yliopistojen ja hyvinvointialueiden kanssa.

Alla muutamia esimerkkejä mahdollisuudesta osallistua ohjelmiin ja hankkeisiin:

Terveydeksi-ohjelma on avannut Kaikille hyvinvointia 2030 -yhteistyötilan, jonka kautta pääsee mukaan ohjelman toimeenpanoon, voi verkostoitua ja keskustella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.

Työelämäohjelmat tarjoavat työpaikoille mahdollisuuden osallistua esimerkiksi työyhteisön toimintatapojen uudistamiseen, pk-yritysten oppimisverkostoon tai työelämän mielenterveysohjelman toimeenpanoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan työyksiköt voivat ilmoittautua mukaan Hyvän työn ohjelmaan sisältyvään valmennus- ja kehittämiskokonaisuuteen, jossa yksiköitä tuetaan kehittämään työhyvinvointia sekä työkykyä ja työssä jaksamista.