Biotekniikan neuvottelukunta (BTNK)

Biotekniikan neuvottelukunta on neuvoa-antava asiantuntijaelin bio- ja geenitekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. Se edistää viranomaisten, alan tutkijoiden ja toiminnanharjoittajien yhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti.

Suomessa tehtävästä tutkimuksesta merkittävä osa kohdistuu ns. biolääketieteen alueelle, jolla työskentelevät monet tunnetuimmista tutkijoistamme. Eräillä biolääketieteen alueilla suomalainen tutkimus on maailman kärjessä.

Biotekniikan neuvottelukunnan tehtävät:

• Edistää biotekniikan ja erityisesti geenitekniikan alalla yhteistyötä viranomaisten, alan tutkimuksen ja toiminnanharjoittajien kesken sekä järjestää alan tiedotusta ja koulutusta.
• Seurata ja edistää biotekniikkaa koskevaa kansainvälistä yhteistyötä.
• Seurata erityisesti geenitekniikan kehitystä, tutkimusta ja terveys- ja ympäristövaikutuksia.
• Edistää eettisten näkökohtien huomioon ottamista geenitekniikassa.

Jäsenet ja asettaminen

Valtioneuvosto asettaa biotekniikan neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen toimikausi on 16.6.2023 – 15.6.2026.

Valtioneuvosto määrää biotekniikan neuvottelukunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä muut jäsenet ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.

Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuina geenitekniikan valvonnan kannalta keskeiset viranomaiset ja kaupan, kuluttajien ja teollisuuden keskeiset järjestöt sekä geenitekniikan eri alojen tutkimustoiminta.

• Lista jäsenistä toimikaudella 16.6.2023 – 15.6.2026

Lisätietoja:

• Biotekniikan neuvottelukunnan hankesivu (toimikaudella 16.6.2023 – 15.6.2026)
• Valtioneuvoston asetus geenitekniikasta (928/2004)
• Geenitekniikkalaki (377/1995)

Yhteystiedot

Osoite: Biotekniikan neuvottelukunta, Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33, 00023 Valtioneuvosto

Puheenjohtaja: Tuula Helander, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö, tuula.helander(at)gov.fi

Sihteeristö:

Tiina Wahlfors, biopankin johtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tiina.wahlfors(at)thl.fi

Aurora Halkoluoto, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, aurora.halkoluoto(at)helsinki.fi

Bio- ja geenitekniikan merkitys ja vaikutukset

Bioteknologian sovellukset tuovat jatkuvasti merkittäviä edistysaskeleita terveydenhuollolle. Bioteknologian ja geenitekniikan avulla voidaan muun muassa kehittää lääkkeitä ja rokotteita, tunnistaa infektioita aiheuttavia mikrobeja ja luoda uusia hoitomuotoja, kuten geeniterapiaa ja kantasoluhoitoja. Lisäksi siirtyminen kohti yksilöllisiä hoitoja, joissa diagnostiikka ja hoito räätälöidään potilaskohtaisesti, mahdollistaa varhaisemman diagnosoinnin ja kohdennetumman hoidon.

Bioteknologian tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia myös mm. ympäristön suojeluun sekä ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja hillintään sekä siihen sopeutumiseen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet kuten kuivuus, suolaisuus, tulvat ja äärilämpötilat lisäävät tarvetta viljelykasvien ja metsien jalostamiseen vaikeampiin kasvuolosuhteisiin sopiviksi.

Teollisessa biotekniikassa hyödynnetään mikro-organismeja ja niiden tuottamia entsyymejä erilaisten teollisten tuotteiden valmistukseen. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kemikaalit, entsyymit, elintarvikelisäaineet, biopolttoaineet ja biomuovit.