Kirsi Varhila ja Vuokko Lehtimäki:
Valintoja palvelusetelillä – yhdenvertaisuus ja kokeilujen opit mielessä kohti tulevaa

Palveluseteli tuo monille sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaille valintamahdollisuuksia jo tällä hetkellä. Seteleiden käyttöä voidaan laajentaa tulevaisuudessa, mutta lainsäädäntöä on kehitettävä, sillä nykytilanne ei takaa yhdenvertaisuutta.

Monissa kunnissa on käytössä palveluseteli, jonka avulla asiakkaat voivat hankkia sote-palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Setelin käyttötapa kuitenkin vaihtelee eikä se ole käytössä kaikkialla. Myös palvelusetelillä saatavien palveluiden valikoima on vielä suppea.

Setelin monipuolisempaa käyttöä on testattu vuodesta 2017 alkaen sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamissa kokeiluissa eri puolilla Suomea. Kokeiluissa ihmiset ovat voineet vaihtaa palvelusetelin avulla kunnan terveyskeskuksesta yksityiselle terveysasemalle tai valita yksityisen hammaslääkärin. Myös henkilökohtaisen budjetin käyttöä on harjoiteltu ja havainnoitu.

Kokeiluissa asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa ja siihen, että ovat voineet asioida valitsemallaan yksityisellä terveysasemalla. Myös kuntien asiantuntijoiden kokemuksia on selvitetty kyselyillä. Kommentit ovat pääosin myönteisiä, mutta kehitettävääkin löytyy.

Kuntien välillä suuria eroja – asukkaat eriarvoisessa asemassa

Kokeilut osoittavat, että hyvin käytettynä palveluseteli voi purkaa jonoja ja kannustaa asiakaslähtöisiin palveluihin. Setelin käyttöön ja sen lainsäädäntöön liittyy kuitenkin monia ratkaistavia kysymyksiä.

Tällä hetkellä palveluseteli on käytössä noin 80 prosentissa kunnista. Eri kuntien asukkaat eivät kuitenkaan ole yhdenvertaisessa asemassa, sillä kukin kunta päättää itse, käyttääkö se seteliä. Asiakkaalla ei ole oikeutta vaatia palveluseteliä itselleen.

Myös palvelusetelin käyttötapa vaihtelee: kunta päättää, missä palveluissa ja millä kriteereillä setelin voi saada. Asetelma on vaikeaselkoinen sekä asiakkaille että palveluntuottajille.

Asiakasmaksujen omavastuuosuus vaihtelee

Merkittävä yhdenvertaisuuskysymys liittyy myös palvelusetelin omavastuuosuuteen, joka vaihtelee kunnittain. Kunta saattaa määrittää setelin arvon hyvin alhaiseksi suhteessa palveluntuottajien hintoihin, jolloin asiakkaalle jäävä omavastuuosuus on suuri. Tällöin asiakkaalla ei välttämättä ole varaa käyttää seteliä ja valinnanvapaus jää näennäiseksi.

Jotta yhdenvertaisuus varmistettaisiin, setelin omavastuuosuuden tulee olla julkisen palvelun asiakasmaksun suuruinen. Myös setelin kattama palvelusisältö on kuvattava tarkasti, jotta kaikki osapuolet tietävät, mitä palvelua sillä saa.

Palvelusetelin kohdalla on mietittävä myös, miten yksityisiä palvelutuottajia saadaan riittävästi mukaan. Niin kauan kuin palvelut järjestää kunta ja palvelusetelituottajia saadaan mukaan vain omasta kunnasta, tarjonta jää helposti suppeaksi. Hyvällä palvelukattauksella ja ammattimaisella tuotteistamisella tuottajia voi saada mukaan laajemmaltakin alueelta.

Palvelut pitää tuotteistaa

Tällä hetkellä kunnat ovat palvelujensa tuotteistuksessa hyvin eri vaiheessa. Puutteita on erityisesti pienissä kunnissa. Palvelujen järjestäjillä ja tuottajilla on myös erilaisia käsityksiä palvelun todellisista kustannuksista. Kun tietty palvelu tuotteistetaan, saadaan näkemys sen sisällöstä ja hinnasta, jolloin läpinäkyvä vertailu on mahdollista.

Palveluseteleitä koskevan tiedon, palvelujen kuvauksen ja palveluntuottajien vertailutietojen tulee jatkossa olla entistä paremmin asiakkaiden saatavilla. Näin asiakkaat voivat valita aidosti tietoon perustuen.

Kokeilu näyttää tarpeen kansallisen tietojärjestelmien kehittämiseen

Palvelusetelikokeilu osoittaa selvästi myös sen, että kansallisia sote-tietojärjestelmiä on kehitettävä. Tiedonkulun ongelmat palvelujen järjestäjän, palveluntuottajan ja asiakkaan välillä on ratkaistava, jotta palvelut toimisivat saumattomasti yhteen. Asiakkaan palvelujen vaikuttavuuden arvioimiseksi saumaton tiedonhallinnan ketju on välttämätön.

Tietojärjestelmät vaikuttavat myös kunnan päätökseen siitä, ottaako se setelin käyttöön: kun järjestelmät eivät toimi, aiheutuu manuaalista lisätyötä, johon kunnilla ei ole resurssia.

Opit taskussa kohti tulevaa

Nykyinen palvelusetelilaki ja -malli nähdään kokeiluissa melko toimivana. Lainsäädäntöön kaivataan kuitenkin tarkempia määrittelyjä järjestäjän ja tuottajien rooleista ja vastuista.

Kuntien osaamisvaje palveluiden järjestämisessä ja tuotteistamisessa nähdään kokeilukunnissa yhtenä syynä siihen, että joillain alueilla on haluttomuutta palvelusetelin käyttöön. Kansallista ohjausta toivotaan muun muassa palveluntuottajien korvausmalleihin sekä laatu- ja vaikuttavuusmittareiden määrittelyyn.

Näyttää siltä, että valinnanvapauden alueelliset kokeilut ovat onnistuneet vastaamaan melko hyvin niille asetettuihin tavoitteisiin. Olemme saaneet arvokasta oppia siitä, millä tavalla seteli toimii. Kokemusta on saatu niin asiakkaan, palvelujen järjestäjän kuin palveluntuottajan näkökulmasta sekä kapitaatiopohjaisesta rahoitusmallista.

STM:n rahoitus valinnanvapauden kokeiluihin päättyy lokakuussa 2019. Kokeilukuntien on tämän jälkeen mahdollista jatkaa palvelusetelin monipuolista käyttöä, ja kokeilujen opit taskussamme voimme lähteä kehittämään asiakkaiden valintamahdollisuuksia koko maassa. Mielessä on pidettävä tärkein suuntaviitta: asiakkaiden yhdenvertaisuus.

Kirsi Varhila
ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö

Vuokko Lehtimäki
palvelusetelikokeilun hankepäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö

Lue lisää:

• Arviointi: Palvelusetelikokeilu on lisännyt asiakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihin – kunnille oppia asiakaslähtöisyydestä (tiedote ja raportti 3.5.2019)
• Kyselyn tulokset: Kokemukset palvelusetelin käytöstä ja lainsäädännöstä, kokeilualueiden vastaukset
• Palvelusetelikokeilun kaikki arviointiraportit