Arviointi: Palvelusetelikokeilu on lisännyt asiakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihin – kunnille oppia asiakaslähtöisyydestä

Sosiaali- ja terveysministeriö 3.5.2019 12.05
Tiedote 61/2019
Lääkäri avaa vastaanottohuoneen oven potilaalle.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapautta on testattu palvelusetelin avulla vuodesta 2017 alkaen. Arviointiraportti kokoaa kärkihankekauden johtopäätökset perusterveydenhuollon valinnanvapaudesta.

Kokeilussa asiakkaat ovat voineet siirtyä palvelusetelin avulla kaupungin tai kunnan terveyskeskuksesta yksityisen lääkäriaseman asiakkaiksi. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa ja pitävät valinnanvapautta tärkeänä. Toisaalta osaa asiakkaista huolettaa, koituvatko valinnanvapauden hyödyt monikansallisille yrityksille.

Valinnanvapaus on kannustanut sekä kunnallisia että yksityisiä toimijoita kehittämään asiakaslähtöisempiä palveluja ja niiden kustannusvaikuttavuutta. Kokeilun aikana kuntien ymmärrys oman tuotannon sisällöistä ja kustannuksista on parantunut.

Lisäksi on saatu tärkeää oppia siitä, millaisella mallilla yksityisille palveluntuottajille maksetaan korvausta niiden hoitamista asiakkaista ja miten sopiva korvaustaso määritetään.

Lääkäriaikojen saatavuus yleisin syy vaihtaa yksityiselle

Yksityiselle vaihtaneet asiakkaat kokevat, että palvelujen saatavuus ja laatu ovat parantuneet valinnanvapauskokeilun aikana. Julkisen terveyskeskuksen käyttöä jatkaneet asiakkaat puolestaan katsovat, että laadukkaita palveluita on ollut aiemminkin hyvin saatavilla.

Asiakaskyselyjen perusteella juuri lääkäriaikojen saatavuus on tyypillisin syy vaihtaa julkiselta yksityiselle. Jonotusajat ovat kuitenkin lyhentyneet myös julkisissa terveyskeskuksissa, kun kunnat ovat kehittäneet omaa palvelutoimintaansa ja osa asiakkaista on siirtynyt yksityiselle.

Paras apu ei aina löydy lääkäriltä – sosiaaliohjauksen roolia vahvistettava

Yksityisissä lääkärikeskuksissa asiakkaiden vastaanottokäynnit painottuvat lääkärikäynteihin, kun taas julkisella hyödynnetään tehokkaammin hoitajien työpanosta. Eri ammattiryhmien työnjako vastaanottopalveluissa onkin tärkeä kehittämisalue.

Kokeiluissa terveyskeskusten vastaanottopalveluihin on otettu uutena elementtinä mukaan sosiaaliohjaus, mikä on vähentänyt asiantuntijoiden päällekkäistä työtä. Sosiaaliohjauksen roolia halutaan edelleen vahvistaa.

”Jos ihminen hakeutuu terveyskeskukseen siksi, että on tosiasiassa esimerkiksi yksinäinen tai tarvitsee tukea taloudellisten asioiden kanssa, hän saa tarvitsemansa avun lääkärikäynnin sijaan sosiaaliohjaajalta. Samalla lääkärien resursseja säästyy muuhun”, kommentoi hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Asiakkaat kaipaavat selkeää viestintää ja vertailutietoa

Tieto valinnanvapaudesta on levinnyt kokeilualueilla kohtuullisen hyvin. Henkilökohtainen viestintä, kuten kirje kotiin, on ollut tehokkain keino tavoittaa kokeilualueen asukkaat. Asiakkaat kaipaavat kuitenkin lisää selkeää viestintää erityisesti palveluvalikoimasta, jota valinnanvapaus koskee.

Asiakkaat toivovat myös lisää tietoa eri palveluntuottajista, jotta tuottajia on mahdollista vertailla ennen valinnan tekemistä. Vertailutieto edellyttää selkeitä mittareita ja toimivia tietojärjestelmiä, mikä on otettava huomioon tulevaisuudessa, jos sote-palvelujen valinnanvapautta laajennetaan.

Liitteet ja linkit:

Lisätietoja:

hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki, STM, p. 0295 163 256, [email protected]


Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapautta on kokeiltu palvelusetelin avulla eri puolilla Suomea keväästä 2017 lähtien. Owal Groupin laatima arviointiraportti käsittelee sote-keskusten kokeiluja, joissa tarkastellaan valinnanvapautta perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa. Muita kokeilun osa-alueita ovat henkilökohtainen budjetti ja suun terveydenhuollon valinnanvapaus. Kokeilut olivat osa Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta vuoden 2018 loppuun asti ja ne jatkuvat erillisrahoituksella lokakuun 2019 loppuun asti. Lue lisää: stm.fi/palvelusetelikokeilu