Lähes 40 suomalaista sairastuu päivittäin muistisairauteen

Muistisairaudet koskettavat suurta osaa suomalaisista joko suoraan tai välillisesti. Vaikkei omassa muistissa olisikaan vikaa, voi lähipiirissä olla muistisairas ihminen. Muistisairauksiin sairastuu 36 suomalaista päivässä eli noin 13 000 ihmistä vuodessa. Suurten ikäluokkien eläköityessä ja eliniän pidentyessä kasvaa muistisairaiden määrä jatkuvasti.

Tähän haasteeseen ollaan nyt tarttumassa, kun kansallinen muistiohjelma on valmistunut. Muistiohjelman on laatinut sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi ylijohtaja Päivi Sillanaukee.

Ohjelman tavoitteena on muistiystävällinen Suomi. Tarkoituksena on herätellä ihmisiä tunnistamaan muistiongelmat ja puuttumaan niihin ajoissa.

Muistisairaudet ovat sosiaalineuvos Päivi Voutilaisen mukaan rypäs sairauksia, joiden merkitystä ei vielä riittävässä määrin ole ymmärretty. Sairauksilla on kuitenkin mittavat vaikutukset paitsi kansanterveyteen myös -talouteen.

"Kustannukset johtuvat sairastuneiden suuresta määrästä ja siitä, että suuri osa hoidettavista tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa", selventää työryhmän varapuheenjohtajana toiminut Voutilainen.

Merkittävä osa muistisairaista jää tällä hetkellä diagnosoimatta. Varhainen diagnoosi, oikea-aikainen kuntoutus ja hoito parantaisivat sairastuneen toimintakykyä ja elämänlaatua.

"Diagnosoimaton muistipotilas on yhteiskunnalle kaikkein kallein potilas. Sairaus johtaa hallitsemattomaan sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön sekä ennenaikaiseen ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen", sanoo Sillanaukee.

Muistisairauksiin on liittynyt perinteisesti kielteinen leima, ja sairastuneet ovatkin joutuneet kantamaan kahdenlaista taakkaa: omaa sairauttaan ja häpeää sairastamisesta. Voutilaisen mukaan muistiohjelma auttaa vähentämään kielteisiä asenteita.

"Kielteiset asenteet viivästyttävät hoitoon hakeutumista. Muistisairaiden pitää voida elää yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä muiden hyväksyminä."

Toisin kuin voisi luulla, kaikki muistisairaat eivät sairasta vanhusväestölle tyypillisiä muistisairauksia. Nuorikin ihminen voi saada etenevän muistisairauden. Alkoholiriippuvaisista jopa joka kymmenes sairastuu alkoholidementiaan.

"Pelkona on, että muistisairaudet vyöryvät yhtä aikaa monesta ovesta", sanoo Voutilainen.

Vaikka lähivuosina ei ole tiedossa uutta, parantavaa lääkehoitoa muistisairauksiin, voi jokainen tehdä jotain oman muistinsa ylläpitämiseksi. Voutilainen ja Sillanaukee kehottavatkin jokaista huolehtimaan omasta aivoterveydestään.

Läpi elämän jatkuvalla aivoterveydellä varmistetaan se, että ihminen pysyy pidempään työkykyisenä. Muistisairauksiin sairastuttaisiin tällöin entistä harvemmin ja iäkkäämpinä.

Muistisairauksien puhkeamista voidaan vähentää muun muassa terveillä elämäntavoilla ja henkistä vireyttä ylläpitämällä. Sillanaukee korostaa, että työpaikoilla keskeistä on tukea hyvällä johtamisella työssä jaksamista, hallita työn kuormittavuutta sekä ylläpitää hyvää työilmapiiriä.

"Sosiaaliset suhteet edistävät aivoterveyttä, samoin työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen", toteaa Sillanaukee.

"Aivoterveys on tärkeä pääoma. Siihen kannattaa satsata koko elämän ajan", lisää Voutilainen.

Toimittaja: Tiina Tuominen