Rokotukset säästävät taudeilta ja kustannuksilta
Julkaisuajankohta
20.3.2014
13.27
Tyyppi:Uutinen
N5-64173
”Rokotehankinnoista koituu valtiolle vuosittain noin 20 miljoonan euron lasku, mutta niiden hyöty julkiselle taloudelle on paljon suurempi. Esimerkiksi yhden euron sijoitus tuo rotavirus- ja pneumokokkirokotteissa kahden ja HPV-rokotteissa kolmen euron säästön”, ylilääkäri Taneli Puumalainen kuvaa kansallisen rokotusohjelman uusimpien tulokkaiden taloudellisia vaikutuksia.
Puumalainen toivoo, että rokotusohjelmaa osattaisiin valtion säästöpaineista huolimatta tarkastella enemmän investointia kuin kuluna. Hän muistuttaa, että rokotukset lisäävät hyvinvointia ja ovat tutkitusti kustannuksiltaan sekä vaikutuksiltaan parasta ehkäisevää terveydenhuoltoa.
”Esimerkiksi rota- ja pneumokokki-infektioiden aiheuttamat vakavat sairaudet ovat pitkälti jo hävinneet. Ennen sairaalaosastoilla oli kevättalvella paljon ripuloivia vauvoja, enää ei. Sama koskee keuhkokuumetta. Lastenlääkärit ovat olleet rokotteiden tehosta hyvin vakuuttuneita.”
Hyvä kustannus/säästösuhdeVuonna 2008 kansalliseen rokotusohjelmaan kuului yhdeksän rokotetta, joilla säästettiin vuosittain arviolta 30 - 100 miljoonaa euroa yhteiskunnan kuluja. Hintahaarukan leveys johtuu siitä, että monet rokotukset on aloitettu vuosikymmeniä sitten. On hankalaa arvioida, mikä tautitilanne olisi ilman rokotuksia tai mikä merkitys lääketieteen kehityksellä olisi sairauden hoidon tuloksiin.
Uusien rokotteiden kustannussäästöjä on helpompi laskea. Sairastuvuus ja sen aiheuttamat vaikutukset ovat vielä tuoreessa muistissa, eikä hoidossa ole ehtinyt tapahtua suurempia muutoksia.
”Vuosina 2010–12 rotavirus- ja pneumokokkirokotuksista kertyi yhteiskunnalle yli 30 miljoonan euron säästö 16,6 miljoonan kuluilla. Julkinen talous siis hyötyi lähes 14 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Viime vuonna käynnistyneen tyttöjen HPV-rokotuksen ennakoidaan säästävän vuosittain neljä miljoonaa euroa”, Puumalainen kertoo.
Säästö syntyy terveydenhuollon kulujen pienentymisestä ja työn tuottavuuden kasvusta. Tautien aiheuttamat tuottavuuden menetykset voivat olla hyvin erisuuruisia.
”Esimerkiksi rotaviruksen aiheuttama ripuli- ja oksennustauti on vaarallisin alle yksivuotiailla. Tämänikäisillä toinen vanhemmista on usein vielä kotona, joten poissaolo töistä on vähäistä. Vesirokko taas sairastetaan tavallisesti yli kaksivuotiaana, jolloin myös tuottavuuskulut ovat suuret. Vähintään viiden vuorokauden kotikarenssi tarkoittaa vanhemmalle viikon poissaoloa töistä”, Puumalainen perustelee.
Uusia rokotteita mukaan?Rokotusohjelmassa on nyt 12 maksutonta rokotusta, mutta Puumalainen toivoo erityisesti vesirokkorokotuksen lisäämistä listalle.
”98 prosenttia lapsista sairastaa vesirokon, joka saataisiin rokotuksilla häviämään meiltä kokonaan. Vaikka taudin seuraukset ovat harvoin vakavia, suureen joukkoon mahtuu niitäkin. Esimerkiksi aivokuume syntyy paljon useammin vesirokon kuin punkinpureman tuottamana. ”
Vesirokkorokotusten antaminen kaikille lapsille maksaisi laskelmien mukaan 4,2 miljoonaa euroa ja säästäisi 14 miljoonaa. Se palvelisi myös terveyserojen kaventamista. Nykyisin rokotteen saa noin 10 prosenttia ikäluokasta. Kun se tapahtuu vanhempien maksamana, rokotukset ja niiden hyöty keskittyvät varakkaimmille perheille.
Vaikka uusien rokotteiden ottaminen ohjelmaan nostaa välittömiä kustannuksia, sairauksien väheneminen kerryttää myös säästöjä varsin nopeasti. Tyttöjen HPV-rokotusten hyöty tosin ilmenee vasta papilloomavirustartuntaa seuraavien kohdunkaulan solumuutosten kehittymisen myötä. Jotkut hyödyistä ovat välillisiä.
”Pneumokokin aiheuttamien sairauksien hoito vaatii paljon antibiootteja, joiden runsaaseen käyttöön liittyy omia ongelmiaan. Pneumokokkirokote vähentää antibioottien tarvetta ja myös lääkeresistenttien bakteerien esiintymistä”, Puumalainen sanoo.
Isorokko on saatu maailmassa hävitettyä niin, että sitä vastaan ei enää rokoteta väestöä. Poliorokotteen osalta sama tavoite on asetettu vuoteen 2018. Tuhka- ja vihurirokko saattavat Puumalaisen mielestä olla myös hävitettävissä, tosin paljon kauempana tulevaisuudessa. Kaikki rokotukset eivät kuitenkaan koskaan tule tarpeettomiksi.
”Ihmisestä ihmiseen tarttuvat taudit voidaan saada katoamaan. Jos ihminen ei ole ainoa tartunnan lähde, tilanne on toinen. Esimerkiksi maasta saatava jäykkäkouristusbakteeri ei häviä mihinkään, joten rokotuksia tarvitaan aina.”
Teksti: Paula Mannonen
Näkökulmat