Työterveyshuollon Depressio-suositus on päivitetty
Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio -suositus korostaa työterveyshuollon aktiivista ja koordinoivaa roolia masennuksesta kärsivien työkyvyn tukemisessa. Tukitoimia kuten työaikajärjestelyjä tarvitaan varsinkin sairauslomalta työhön palatessa. Tärkeää on ehkäistä, tunnistaa ja hoitaa masennustilat mahdollisimman varhain. Suositus on päivitetty maaliskuussa ja julkaistu Duodecimin Terveysportissa.
"Suositus on tarkoitettu toiminnan tueksi kaikille työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille, jotka osallistuvat depressiopotilaiden hoitoon ja kuntoutukseen", sanoo ylilääkäri Teija Kivekäs Työterveyslaitoksesta.
Monialainen hoito tukee depressiota sairastavan työntekijän toipumista ja työkykyäTyöterveyshuollossa masennustilan hoitoon kuuluvat kokonaisvaltainen alkuselvitys, säännöllinen seuranta, tilanteeseen soveltuva psykososiaalinen tai psykoterapeuttinen tuki sekä tarpeenmukainen lääkehoito. Neuvonta ja ohjaus kuuluvat jokaisen depressiopotilaan hoidon aloitukseen ja osaksi psykososiaalista hoitoa. Hyvää hoitoa tukee mahdollisuus psykiatrin konsultaatioon.
"Hoidon tavoitteena on täysi oireettomuus masennustilan uusiutumisen ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi", sanoo Kivekäs.
Työpaikan tukitoimet ja ammatillinen kuntoutus edistävät työssä jatkamista ja työhön paluuta
Lisääntynyt tietotyö on tehnyt työstä ja työympäristöstä psyykkisesti ja kognitiivisesti haastavia. Masennustilan oireet ja vaikutukset toimintakykyyn haittaavat aikaisempaa enemmän työssä selviytymistä. Tarvitaan työjärjestelyjä tai muita työpaikan toimia.
Osasairauspäivärahan ja työeläkekuntoutuksena toteutettavan työkokeilun avulla voidaan tukea masentuneen työssä jatkamista ja työhön paluuta mahdollistamalla osa-aikainen työskentely.
"Lääkinnällisenä kuntoutuksena työkykyä voidaan tukea esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapian avulla", muistuttaa asiantuntijalääkäri Elina Kinnunen Kelasta.
Työterveyshuollon yhteistyö työpaikan sekä muun terveydenhuollon kanssa tärkeääTyöterveyshuollolla on keskeinen koordinaatiorooli depressiopotilaiden työkyvyn ja työhön paluun tukemisessa. Työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöllä edistetään masennustilojen ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta.
"Hyvä yhteistyö ja selkeä työnjako työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä kuntoutustoimijoiden kanssa parantavat depressiopotilaan hoidon ja kuntoutuksen tuloksellisuutta sekä työhön paluun edellytyksiä", toteaa ylilääkäri Riitta Sauni sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Masennustila, depressio, on työikäisten keskeinen terveys- ja työkykyongelma. Suomessa masennusperusteisten sairauspäivärahakausien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kaksinkertaistui 1990-luvun lopulta alkaen, mutta kasvu on viime vuosina kääntynyt laskuun, selvimmin vanhimmissa ikäryhmissä. Masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet yli 30 prosenttia vuodesta 2007.
Lisätiedotylilääkäri, dosentti Teija Kivekäs, Työterveyslaitos, p. 030 474 2557, [email protected]
ylilääkäri Riitta Sauni, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 147, [email protected]