Usein kysyttyjä kysymyksiä perhevapaauudistuksesta

Perhevapaat eivät jakaudu perheissä tällä hetkellä tasan. Tämä heikentää erityisesti naisten työmarkkina-asemaa ja myös toimeentuloa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Perhevapaauudistuksen tavoitteena on saada aikaan perheiden sisäisen lastenhoitovastuun tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken. Tätä kautta tavoitellaan tasa-arvoa naisten ja miesten kesken sekä perheiden sisällä että työelämässä. Tarkoituksena on paitsi lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia, myös osaltaan kaventaa naisten ja miesten välisiä palkka- ja eläke-eroja.
Uudella vanhempainpäiväraha- ja vanhempainvapaajärjestelmällä pyritään viestimään tasa-arvoisesta vanhemmuudesta ja siitä, että molemmilla vanhemmilla on yhtäläinen oikeus käyttää päivärahoja ja vapaita. Lisäksi nykyinen vanhempainpäivärahoja koskeva lainsäädäntö jäi ajastaan jälkeen ja muotoutui hyvin monimutkaiseksi lukuisten osittaisten lainmuutosten johdosta. Uudistuksessa pyrittiin selkeyttämään säännöksiä ja ottamaan huomioon erilaiset perhemuodot sekä perheiden erilaiset tarpeet. 
Työelämän tasapaino -direktiivi, johon Suomikin on sitoutunut, edellytti myös tiettyjä muutoksia vanhempainpäivärahoja ja perhevapaita koskeviin säännöksiin.
 

Mikä muuttuu?

Vanhempainpäivärahajärjestelmä uudistuu kokonaisuudessaan: päivärahapäivien kokonaismäärä lisääntyy ja päiviä kiintiöidään nykyistä enemmän molemmille vanhemmille. Työsopimuslain vanhempainvapaisiin tulee vanhempainpäivärahajärjestelmästä aiheutuvia muutoksia. Myös varhaiskasvatuslakiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiin tulee uudistusta tukevia muutoksia.

Kumpikin vanhempi saa 160 päivärahapäivän kiintiön. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten yhteensä malli tuo siis lasta kohden vanhempainrahapäiviä 12,8 kuukautta. Tästä 0-63 päivärahapäivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi on 40 päivärahapäivän mittainen raskausraha eli kaikkineen päivärahapäiviä on yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat kiintiöt ja voi luovuttaa omasta 320 vanhempainrahapäivän kiintiöstään yhteensä 126 vanhempainrahapäivää (2 x 63pv) esimerkiksi puolisolleen. Kaksosten, kolmosten ja muiden monikoiden perheissä päivärahakiintiö pidentyy toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.

Vanhempainpäivärahaa voi käyttää nykyistä huomattavasti joustavammin. Vanhempainpäivärahojen nimet muuttuvat. 

Koko järjestelmän pohjarakenne modernisoituu. Tähän ohjaa myös työelämän tasapaino -direktiivi. Kehitys muissa maissa vie samaan suuntaan.

Vanhempia, jotka ovat työsuhteessa, koskevat työsopimuslain perhevapaita koskevat säännökset, kuten tälläkin hetkellä. Olennaisimmat työsopimuslakiin tehtävät muutokset liittyvät muun muassa perhevapaiden nimiin sekä jaksoihin, joissa vanhempainvapaata voi pitää. Vanhempainvapaata voi pitää nykyistä useammassa jaksossa.
Lisäksi jatkossa työnantajalla on velvollisuus perustella kirjallisesti, jos hän kieltäytyy vanhempainvapaan pitämisestä osa-aikaisena. Tämä muutos johtuu työelämän tasapaino 
-direktiivistä.

Kokonaan uutta on omaishoitovapaa, joka perustuu työelämän tasapaino -direktiiviin. Sitä voi pitää enintään viisi päivää vuodessa omaisen hoitamiseksi. Omaishoitovapaan ajalta ei makseta päivärahaa. 

Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen alkaa jatkossa sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Tämä vastaa käytännössä nykytilaa. 

Mikä ei muutu?

Kotihoidon tukijärjestelmä sekä oikeus olla poissa töistä 3 ikävuoteen pysyvät ennallaan; kotihoidon tukioikeutta joustavoitetaan hieman siten, että tukea voi saada jo ennen varhaiskasvatusoikeuden alkamista. Myös muut lastenhoidon tuet (yksityisen hoidon tuki, joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha) säilyvät ennallaan. 

Vanhempainvapaan ilmoitusaikoihin ei tule muutoksia. Vanhempainvapaalle jäämisestä tulee jatkossakin ilmoittaa työnantajalle vähintään kahta kuukautta ennen vapaalle jäämistä. 
Muihin vapaisiin kuin äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen ei tule sisällöllisiä muutoksia.
 

Raskaana oleva voi jäädä työstään pois nykyistä joustavammin. Raskausvapaan voi aloittaa 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa tai työnantajan kanssa sopien viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Yrittäjät, opiskelijat ja muut joilla ei ole työsuhdetta, voivat aloittaa raskausrahajakson haluamanaan ajankohtana aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa.  

Vanhempainrahaa voi käyttää haluaminaan jaksoina lapsen kahden vuoden ikään saakka, sitä ei ole siis pakko käyttää yhdenjaksoisesti. Vanhempainrahaa voi käyttää esimerkiksi lyhyemmissä jaksoissa tai osalta viikkoa ja vanhemmat voivat vuorotella lapsen hoidossa. Työsuhteessa olevilla on oikeus pitää vanhempainvapaata enintään neljässä jaksossa lasta kohden. 

Vanhempainrahaa voi hakea myös osittaisena (puolikkaana), jos tekee osa-aikatyötä. Kotihoidontukea voi halutessaan saada lapsen puolen vuoden iän jälkeen vanhempainrahajaksojen välissä. 

Lisäksi huomioidaan tilanteet, joissa kahden vuoden sisään perheeseen syntyy useampia lapsia. Tällöin voi pitää enintään neljä jaksoa vanhempainvapaata kalenterivuodessa.
 

Tutkimusten ja kansainvälisen vertailun perusteella isälle osoitetut vanhempainvapaiden kiintiöt ovat tehokkain tapa lisätä isien osallistumista perhevapaiden käyttöön. Kiintiöidyt vanhempainvapaa- ja vanhempainrahajaksot myös kannustavat vanhempia tietoisesti miettimään ja suunnittelemaan lapsen hoitovastuun jakamista. Lapsen molemmille vanhemmille kiintiöidyillä vanhempainvapailla ja vanhempainrahoilla pyritään myös vaikuttamaan yleisemmin yhteiskunnassa vallitseviin käsityksiin vanhemmuudesta ja sukupuolten välisestä työnjaosta. Niin ikään kiintiöt ovat signaali työpaikoille siitä, että vanhempainvapaa kuuluu yhtä lailla isille ja että myös isät voivat jäädä pitemmille perhevapaille.

Uudistuksessa vanhempainrahapäivien kokonaismäärää lisätään. Vanhempainrahapäivät, joita on yhteensä 320 päivärahapäivää, on kiintiöity puoliksi molemmille vanhemmille (160 päivära-hapäivää/vanhempi) ja omasta kiintiöstään voi luovuttaa 0-63 päivärahapäivää toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Näin äidin päivien määrä vastaa hallitusohjelmakirjausta siitä, että äidin käytettävissä olevien päivien määrä ei vähene nykytilanteeseen nähden. Isän kiintiö sen sijaan pitenee mallissa huomattavasti. Jos kiintiöiden ja siten myös päivärahapäivien määrä olisi tätä suurempi, tällä olisi huomattava kustannuksia lisäävä vaikutus eikä malli välttämättä kannustaisi isiä käyttämään vapaita yhtään enempää.  Jos taas malli olisi ”tiukempi” siten, että omasta kiintiöstään ei saisi luovuttaa päiviä, tämä tarkoittaisi heikennystä nykytilanteeseen perheissä, joissa toinen vanhemmista ei jostain syystä käyttäisi lainkaan tai käyttäisi vain lyhyen aikaa vanhempainrahaa. 

Uudistus tulee voimaan 1.8.2022. Muutoslait käsiteltiin eduskunnassa syksyllä 2021 ja ne vahvistetaan alkuvuodesta 2022. Koska kyse on isosta uudistuksesta, täytyi sen toimeenpanon valmistelulle varata aikaa. Uudistus vaatii mm. Kelan tietojärjestelmien uudistamista sekä viestintää tuleville vanhemmille samoin kuin eri viranomaistahojen perehdyttämistä. 

Koska koko vanhempainpäivärahajärjestelmä muuttuu, uudet vanhempainpäivärahat tulevat käytettäväksi vaiheittain. Uudet säännökset koskevat niitä perheitä, joissa oikeus vanhempainpäivärahaan alkaa 1.8.2022 jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa useimmiten lasketun synnytysajan perusteella myönnettävän raskausrahan alkamista 1.8.2022 tai myöhemmin. Jos sen sijaan äitiysrahakausi alkaa jo ennen lain voimaantuloa, sovelletaan nykyisiä vanhempainpäivärahasäännöksiä (myös toiseen vanhempaan). 
 

Uudistuksen mukaan oikeus vanhempainrahaan on lapsen juridisilla vanhemmilla, jotka ovat myös lapsen huoltajia. Lapsen lähipiiriin voi kuitenkin kuulua myös niin sanottuja sosiaalisia vanhempia. Sosiaalisella vanhemmalla tarkoitetaan tässä henkilöä, joka ei ole lapsen juridinen vanhempi, mutta joka kuuluu lapsen perheeseen ja on lapsen arjessa mukana. Uudistuksen mukaan vanhemmalla olisi mahdollisuus luovuttaa vanhempainrahapäiviään paitsi lapsen toiselle vanhempainrahaan oikeutetulle vanhemmalle myös sellaiselle vanhemmalle, joka ei ole lapsen huoltaja sekä puolisolleen, joka ei ole lapsen vanhempi. Lisäksi vanhempi voisi luovuttaa vanhempainrahapäiviään lapsen toisen vanhemman puolisolle, tai henkilölle, joka on lapsen oheishuoltaja. Näin esimerkiksi uusperheissä ja sateenkaariperheissä myös lapsen sosiaalisilla vanhemmilla olisi mahdollisuus jakaa vanhemmuutta, hoitaa lasta ja luoda lapseen läheinen suhde. Työsopimuslain mukainen oikeus vanhempainvapaaseen tulisi myös niille henkilöille, joille vanhempainrahapäiviä on mahdollista luovuttaa.

Vanhempainrahaan oikeutettuja on siis uudessa järjestelmässä edelleen enintään kaksi huoltajavanhempaa (molemmilla on oma 160 arkipäivän kiintiö). Vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi voi tuosta omasta vanhempainrahapäiväkiintiöstä luovuttaa osan toiselle vanhemmalle, omalle puolisolle tai lapsen toisen vanhemman puolisolle. Jos vanhempainrahaan oikeutettuja vanhempia on kaksi, omasta kiintiöstä voi luovuttaa yhteensä 0–63 päivää yhdelle tai useammalle henkilölle. Yksinhuoltaja voi luovuttaa kiintiöstään 0–126 päivää.

Uudistuksella on useita vaikutuksia ja osin vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Uudistus vaikuttaa perheisiin ja lapsiin, mutta myös laajemmin työelämään ja koko yhteiskuntaan. 

Uudistuksen keskeinen tavoite on perhevapaiden ja hoivavastuun nykyistä tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken. Toteutuessaan tällä on useita myönteisiä vaikutuksia. Lapselle syntyy jo varhaislapsuudessa läheinen suhde molempiin vanhempiinsa, millä on kauaskantoisia vaikutuksia lapsen elämässä. Toisaalta vanhemmuuden ja lapsenhoitovastuun tasapuolisempi jakaminen vanhempien kesken on omiaan vaikuttamaan myönteisesti myös vanhempien väliseen suhteeseen.  

Perhevapaiden tasaisemman jakautumisen arvioidaan vaikuttavan positiivisesti naisten työuraan ja työmarkkina-asemaan ja tätä kautta myös palkkakehitykseen ja tulevan eläkkeen määrään. Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen vaikuttaa myös työnantajiin ja työyhteisöihin: isät ja äidit voivat yhtä lailla jäädä vanhempainvapaille.

Uudistus lisää perheiden valinnan mahdollisuuksia vanhempainpäivärahojen käytössä. Uudistus myös lisää erilaisissa perhemuodoissa elävien lasten yhdenvertaisuutta ja mahdollisuutta saada hoivaa vanhemmiltaan. 

Entä kustannusvaikutukset?

Uudistuksella tavoitellaan perhevapaiden tasaisempaa jakoa, mikä ennen kaikkea tarkoittaa, että isät käyttävät oikeuttaan perhevapaisiin nykyistä enemmän. Mikäli tavoite toteutuu, perhevapaiden kokonaiskustannukset yhteiskunnalle nousevat isien käyttämien päivärahapäivien kokonaismäärän kasvaessa.  

On hyvin vaikea arvioida, missä määrin isät lisäävät päivärahojen käyttöä. Kustannusarvioissa on lähtökohdaksi otettu nykytilanteen mukainen isyysrahan käyttö sekä oletukset uudistuksen vaikutuksista vanhempien käyttäytymiseen. On hyvä muistaa, että tälläkin hetkellä 80 % isistä jättää ainakin osan käytettävissä olevista isyysrahapäivistä käyttämättä. Kokonaisuudessaan uudistuksen on kuitenkin arvioitu lisäävän julkisen talouden menoja 80 milj. eurolla.