Hallituksen ohjelma on lastattu lupauksilla

Kansliapäällikkö Kari Välimäki näkee uudessa hallitusohjelmassa paljon hyviä tavoitteita sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Ydinkysymykset ovat kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä työurien pidentäminen. "Toivon, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen linjaukset valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä", Välimäki kommentoi hallitusohjelmaa.

"Mutta rahat ovat vähissä", Välimäki muistuttaa. "Meillä ei ole vipua, jolla kaikki muuttuu toisenlaiseksi. Tärkein asia on, että täällä Suomessa on työtä ja ihmiset jaksavat olla töissä. Näin kasvatetaan kakkua, josta riittää jaettavaa."

Hallitus aikoo käynnistää syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman. Ensi vuoden alussa työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan sadalla eurolla kuussa ja toimeentulotuen perusosaa kuudella prosentilla. Lisäksi parannetaan yksinhuoltajien toimeentulotukea.

Välimäki on hyvin tyytyväinen, että uusi hallitus lupaa parantaa heikoimmassa asemassa olevien elämän edellytyksiä ja panostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Perusturvan tason nostamiseen on varattu 250 miljoonaa euroa. Verotus tukee tavoitetta, että pienituloiset saavat käteen aikaisempaa enemmän.

Hallituksen sitoutuminen harmaan talouden kitkemiseen puhdistaa maaperää rehelliselle yrittämiselle.

Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen takaaminen ja rahoituksen turvaaminen vaativat Välimäen mukaan ison remontin palvelurakenteeseen, ja se on nyt luvassa, kun hallitus aikoo puskea kunta- ja palvelurakenneuudistuksen läpi.

"On erittäin poliittinen kysymys, miten vahvoihin peruskuntiin perustuva rakenne saadaan aikaan. On mielenkiintoista nähdä, millaisia keinoja hallitus käyttää kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamisessa", Välimäki toteaa.

Valtioneuvoston kanslian johdolla on muotoiltu tavoite, että hallitusohjelmat olisivat strategisia papereita.

"Ymmärrettävästi monipuoluehallitus joutui tekemään yksityiskohtaisemman ohjelman. Tässä on nyt muutamia kohtia, jotka ovat haasteellisia. Esimerkiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa pitäisi kaikkien palikoiden antaa liikkua niin että ne ovat yhteen sovitettavissa", Välimäki pohtii.

Ministeriöissä on meneillään poikkeuksellinen budjettiprosessi, ja 60 miljoonan euron leikkaukset valtionhallinnossa ovat vielä kohdentamatta.

"Jo usean hallituksen aikana hallintoa on rajattu ja leikattu. Minulla on huoli, kuinka virkamiehet jaksavat. Meillä ei ole juuri lainkaan varahenkilöstöä, joka voisi sijaistaa esimerkiksi sairauslomien ajan", Välimäki pelkää.

Kesälomien jälkeen virkamiehet käyvät ministerien kanssa läpi hallitusohjelmassa sovitut asiat, ja valmistelu ja toimeenpano rytmitetään koko hallituskaudelle.

"Pitää olla malttia, että lastia ei pureta kerralla koko leveydeltä. Osa hallitusohjelman kohdista on kiireellisiä. Sosiaali- ja terveysministeriössä työ on käynnistettävä välittömästi sovittujen sosiaalietuuksien korottamiseksi vuoden alussa", Välimäki sanoo.

Välimäki toivoo, että myös biopankkilaki saadaan rivakasti liikkeelle. Lakiesitys raukesi edellisessä eduskunnassa, kun sitä ei ehditty käsitellä.

Vanhuspalvelulain valmistelu on vasta lähtöruudussa: "Miten se liitetään sosiaalihuoltolain kokonaisuudistukseen? Mitä lakiin kirjoitetaan? Paljonko laissa säädettävät toimet maksavat? Kuka maksaa - ja kuka on vanha?", Välimäki miettii.

Toimittaja: Irma Heiskanen-Haarala