KanTa kokoaa potilastiedot turvallisesti yhteen

Pohjoismaissa on kehitetty terveydenhuollon sähköistä tiedonhallintaa järjestelmällisesti jo muutaman vuosikymmenen ajan. Kun sähköinen sairauskertomus otettiin 1980-luvulla käyttöön, myös Suomi oli kehityksen kärjessä. Nyt on aika ottaa seuraava askel. Kansallinen terveysarkisto (KanTa) on vähitellen polkaistu käyntiin.

Hanke on vaativa, mutta tärkeä. Jopa sähköisen tiedonhallinnan huippumaa Tanska on alkanut seurata Suomen kehitystä kiinnostuneena.

Kansallinen terveysarkisto on yhteinen nimitys terveydenhuollon valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille. Niihin kuuluvat sähköinen resepti, potilastietoarkisto ja mahdollisuus katsoa omia terveystietojaan verkosta. Palveluiden toteutuksesta vastaa Kela.

Sosiaali- ja terveysministeriön kehittämispäällikkö Anne Kallion mukaan KanTa-hankkeessa on keskeistä, että tieto saadaan liikkumaan valtakunnallisesti yksityisen ja julkisen sektorin sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. "Potilastietomme ovat nykyisin hajallaan, eikä tieto ole yhteensopivaa."

KanTa on saanut kritiikkiä kalleudestaan ja viivästyksistään, mutta huolelliselle valmistelulle on syynsä. "KanTa on Suomen suurin tietohallintohanke. Potilastietojen vieminen yhteiseen tietovarastoon on ollut erittäin työlästä. On pitänyt sopia standardit terveydenhuollon lukuisille tietosisällöille ja käsitteille", Kallio kertoo.

Kallion mukaan terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa on käytössä seitsemän eri sähköistä potilaskertomusjärjestelmää ja lukuisia erillisjärjestelmiä. "Ne on nyt pitänyt saada puhumaan samaa kieltä. Muutos koskee noin 200 julkista ja vielä useampaa yksityistä terveydenhuollon yksikköä. Periaatteena on ollut yhdessä tekeminen, ja se vie aina aikaa."

Pisimmälle KanTa-palveluista on edennyt sähköinen resepti. eReseptejä oli kirjoitettu lokakuun loppuun mennessä noin 70 000 henkilölle.

Tavoitteena on, että sähköinen resepti on kaikkien terveydenhuollon toimijoiden käytössä keväällä 2014. "Sähköisen reseptin suurin etu on kokonaislääkityksen hallinta. Päällekkäiset tai toisilleen haitalliset lääkkeet on mahdollista huomata helpommin. Reseptin hukkaaminenkaan ei enää onnistu", Kallio listaa.

Sähköisen potilastiedon arkiston avulla puolestaan saadaan kokonaiskuva potilaan hoidosta. Arkiston pilotointi alkoi Kuopiossa marraskuun puolivälissä, ja sen on tarkoitus olla käytössä koko maassa syksyllä 2015."Hoidon laatu paranee, kun kaikki tieto on käytettävissä. Samalla vältytään päällekkäisiltä tutkimuksilta", Kallio uskoo.

KanTa ei kuitenkaan tuo etuja vain terveydenhuollon henkilökunnalle. eKatselu antaa jokaiselle mahdollisuuden tarkastella omia tietojaan verkossa.

Resepti- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, siksi tietoturvallisuudesta on pidetty huolta. Potilas voi valvoa omien tietojensa käyttöä ja luovutusta. Kela, terveydenhuollon organisaatiot ja apteekit valvovat tietosuojan toteutumista.

Tieto siirretään suojatusti terveydenhuollon eri toimijoiden välillä. Jokaisen Reseptikeskuksen ja sähköisen potilastiedon arkiston käyttäjän henkilöllisyys varmistetaan sähköisellä tunnisteella, ja käytöstä jää jälki järjestelmään.

"Verrattuna paperimaailmaan tai erillisiin potilastietojärjestelmiin kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden läpinäkyvyys takaa nykyistä paremman tietosuojan", Kallio toteaa.

"Tämän osoitti Päijät-Hämeen eReseptiin liittynyt kohu. Epäily virhemahdollisuudesta sai aikaan ripeän selvittelytyön ja korjaavat toimenpiteet. Lopulta yhtään virheellistä lääkemääräystä ei löydetty. Virhemahdollisuuden löytyminen paperimaailmassa ei ole aiheuttanut vastaavaa toimintaa ja kohua."

Toimittaja: Maija Luotonen