40 vuotta työsuojeluvalvontaa: Toiminnan oikeutus syntyy vaikuttavuudesta

"Työsuojeluvalvonnan ja muun julkisia varoja käyttävän viranomaistoiminnan oikeutus syntyy pitkälti vaikuttavuuden kautta. Siksi hallinnon tehtävä on kehittää keinoja sen todentamiseksi", sanoo neuvotteleva virkamies Tarja Nupponen.

Yhteiskunnallisten ilmiöiden kehitys ei yleensä ole vain yhden tai edes muutaman tekijän tulosta.  Hyvä esimerkki on kansalaisten terveyskäyttäytyminen, jonka muutoksiin vaikuttavat muun muassa lainsäädäntö, verotus, tuotteiden hinta, valistus ja muodit. Syiden moninaisuus pätee myös työsuojeluun.

"Väliintulevia tekijöitä on paljon taloudellisen tilanteen vaihteluista tekniikan ja asenteiden muutoksiin.  Valvonnan vaikutusta työolojen kehittymiseen onkin vaikea mitata yleisesti. Ongelmakohtiin suunnatut toimet ovat kuitenkin selvästi tuottaneet hyviä tuloksia", Nupponen toteaa.

Pyöreitä vuosia juhliva työsuojeluhallinto perustettiin keskusvirastoksi vuonna 1973. Sen lakkauttamisen jälkeen hallinto siirtyi ensin työministeriöön ja sieltä sosiaali- ja terveysministeriöön. Työsuojelupiireistä tuli puolestaan aluehallintovirastojen vastuualueita vuoden 2010 uudistuksessa. 

Vaikka vaikuttavuuden arviointi on hankalaa, se on Nupposen mielestä tarpeen. Se on myös pian entistä helpompaa.

"Työsuojelun uusi valvontatietojärjestelmä Vera avaa meille paljon mahdollisuuksia. Se saadaan täysimittaisesti käyttöön vuonna 2015."

Vera yhdistää ja yhtenäistää koko maan tietojen hankintaa ja tallentamista.  Se helpottaa valvontahistorian seurantaa ja antaa mahdollisuuden tietojen ja raporttien hakemiseen monella eri tavalla ja muuttujien yhdistelmällä. Nupponen uskoo Veran muuttavan koko työsuojeluvalvonnan toimintatapaa, toki yhdellä edellytyksellä.

"Järjestelmä mahdollistaa tiedon saamisen, mutta meidän on vielä opittava analysoimaan sitä."

Tietojen hyödyntämisessä auttaa koulutus, jota työsuojeluhallinto on parhaillaan uudistamassa. Opintoihin sisältyy jatkossa myös vaikuttavuuden arviointi ja sen avuksi tuotettujen työkalujen käyttö.

Hallitusohjelman mukaisesti työsuojelun painopisteitä ovat tällä kaudella työurien pidentäminen ja harmaan talouden torjunta. Harmaaseen talouteen puututaan valvomalla työelämän pelisääntöjen noudattamista. Työurien pidentäminen vaatii puolestaan huomiota työkyvyttömyyttä aiheuttavien tekijöiden vähentämiseen.

"Ennenaikaisen eläköitymisen taustalla ovat erityisesti mielenterveyden ongelmat ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Niiden taustasyihin voidaan puuttua valvonnalla", Nupponen toteaa.

Ruumiillista kuormitusta on helpompi mitata kuin henkistä, sillä jälkimmäiseen liittyy aina yksilön subjektiivinen kokemus. Siksi työsuojeluhallinto on laatinut psykososiaalisesta kuormituksesta oman valvontaohjeensa. Sen toivotaan jäsentävän asiaa, johon liittyy monenlaisia, myös perusteettomia odotuksia.

Työsuojelutarkastus voi tapahtua sekä viranomaisten että asiakkaan aloitteesta. Viime vuonna niitä tehtiin noin 23 000. Kun valvontakohteita on yli kymmenkertainen määrä, Nupponen pitää tärkeänä löytää ongelmallisimmat toimialat ja työpaikat.

"Viranomaisaloitteiset tarkastukset pitää suunnata sinne, missä työolot ovat huonot. Ongelmallisten työpaikkojen löytäminen on tärkeää, sillä toimialojen sisälläkin on suuria eroja. Siksi työsuojelun vastuualueilla tehdään valtakunnallisten painopisteiden ohella myös omia valintoja elinkeinorakenteen ja valvontahavaintojen mukaan."

Nupponen ei odota työsuojeluvalvonnan kohtaavan lähitulevaisuudessa täysin uusia ja yllättäviä haasteita.  Vanhoja asioita hän olisi valmis kertaamaan.

"Välillä on hyvä korostaa aivan perusjuttuja: että työpaikan yhteistoiminta, työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto ovat kunnossa ja palkat maksetaan asianmukaisesti. Se auttaa pitämään mielessä, miten tärkeää turvallisuuden hallinta on työpaikoilla."

Paula Mannonen