Tutkijanäkemys:
Koronakriisin sosiaalisia vaikutuksia erityisesti lapsiin ja nuoriin voidaan ennakoida ja pehmentää

Kuusi eri alojen tutkijaa luotasivat opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta koronaepidemian aiheuttamia vaikutuksia erityisesti lapsiin ja nuoriin. Tutkijoiden mukaan yhteiskunnan on huomioitava jo nyt koronakriisin jälkeinen aika erilaisten toimien suunnittelussa. Tutkijat nostivat esiin erityisesti opetuksen ja koulutuksen lisäresursoinnin, heikossa asemassa olevien lapsien ja nuorten tukemisen sekä taide- ja kulttuurialojen tuen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi 30. maaliskuulta kuudelta tutkijalta näkemyksiä koronaepidemian vaikutuksista omaan sektoriinsa. Työhön osallistuivat professori Sirkka Heinonen (tulevaisuuden tutkimus), taiteilija-tutkija Jussi Lehtonen (taiteiden tutkimus), professori Taina Rantanen (gerontologia ja kansanterveys), vastaava tutkija Mikko Salasuo (nuorisotutkimus), professori Christina Salmivalli (psykologia, lapset ja nuoret) ja professori Otto Toivanen (taloustiede).

Tutkijoita pyydettiin vastaamaan erityisesti kolmeen kysymykseen: miten voidaan estää, ettei koronakeväästä muodostu yksilöitä ja yhteiskuntaa lamauttavaa sukupolvikokemusta, millaisia vaikutuksia tilanteella on välittömästi ja pidemmällä aikavälillä ja mitä pitkän aikavälin toimia yhteiskunta tarvitsee pehmentääkseen tilanteen sosiaalisia vaikutuksia.

Tutkijat muodostivat näkemystensä pohjalta synteesin, joka auttaa ymmärtämään koronaepidemian pidempiaikaisia vaikutuksia, sekä ehdotuksen keinoista, joilla vaikutuksia voidaan pehmentää.  

Koronakeväästä ei saa tulla sukupolvikokemusta

Tutkijat katsoivat, että koronakevät mullistaa koko yhteiskuntaa tavalla, joka heijastuu paitsi akuuttina tilanteen hoitamisen shokkina myös pitkällä aikavälillä. Koronakevään vaikutus erityisesti lapsiin ja nuoriin voi olla merkittävä ja pahimmillaan elämää leimaava sukupolvikokemus.

Kriisitilanteissa perheiden ja vanhempien kyky tukea lasten ja nuorten oppimista korostuu. On odotettavissa, että lasten ja nuorten eriarvoisuus korostuu ja oppimiserot kasvavat kevään jälkeen. Koronakriisillä voi olla merkittäviä vaikutuksia myös lasten ja nuorten kaverisuhteisiin. Lisäksi kriisin aiheuttamat taloudelliset ongelmat saattavat rajata lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia jatkossa.

Vanhempien kokemukset vaikuttavat lapsiin

Tutkijat esittävät myös huolensa vanhempien tilanteen vaikutuksista lapsiin. Aiempi tutkimus osoittaa, että vanhempien kokemat shokit, kuten työpaikan menetys, vaikuttaa myös lasten koulunkäyntiin. Aiempaa näyttöä on myös siitä, että myöhempiin ikävaiheisiin osuvat kriisit jättävät pitkäaikaisia jälkiä sekä työelämään siirryttäessä ja siellä jo oltaessa. Koronakriisin oloissa katkeavilla opintopoluilla, vaikeutuvalla työelämään siirtymisellä ja omaan tai vanhempien työuraan tulevilla katkoksilla voi olla samansuuntaisia vaikutuksia.

Toipumiseen välineitä tuesta ja harrastuksista

Kielteisten vaikutusten minimoimisen kannalta on oleellista, että lasten ja nuorten kanssa pystytään käsittelemään kokemusta ja tunnistamaan erityistä tukea niin oppimisessa, sosiaalisissa suhteissa tai mielen hyvinvoinnissa tarvitsevat. Mielekäs harrastustoiminta, nuorisotyö, taide ja kulttuuri ovat tärkeässä roolissa toipumisessa. Taiteella ja kulttuurilla voi olla iso merkitys siihen, miten vaikutuksia ja pelkoja voidaan kohdata ja käsitellä.

Toimenpide-ehdotukset

Tutkijat esittävät viisitoista toimea, jolla koronakriisin vaikutuksia voidaan pehmentää. Yksi nopeasti toteuttavista toimista olisi jo kevään 2020 aikana perusopetuksen oppilaille tehtävä kysely tuen tarpeesta. Myös heikommassa asemassa olevien oppilaiden ja opiskelijoiden tukemiseen, opiskeluhuoltoon ja nuorisotyöhön ehdotetaan lisäresursseja. Tutkijat pitävät tarpeellisena myös varautumista tuleviin kriiseihin ja ehdottavat selvitystä siitä, kuinka lapsille ja nuorille voitaisiin opettaa omaehtoisuutta harrastamisessa ja kuinka ikäihmisten mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan digitaalisin välinein lisätään.

Tutkijat pitävät tärkeänä myös taiteilijoille ja taidelaitoksille toteutettavia tukipaketteja ja ohjelmaa, jolla tuotetaan välineitä kriisin käsittelyyn taiteen ja taidekasvatuksen keinoin.
Toimenpide-ehdotukset tukevat osin jo opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelussa olevia linjauksia. Ministeriö käyttää tutkijoiden näkemyksiä valmistellessaan koronatilanteesta selviämisen toimia omalla sektorillaan ja valtioneuvoston yhteisessä valmistelussa.

Lisätietoja:
kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 0295 330 182
johtaja Erja Heikkinen, p. 0295 330 101