Vastaus välikysymykseen koskien hallituksen sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta
(muutosvarauksin)
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula
Arvoisa puhemies!
Sipilän hallitus on tekemässä historiallista uudistusta, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden saattamista kestävälle pohjalle. Tämä hallitus on pidemmällä kuin yksikään aikaisempi. Uudistus on tehtävä nyt ja se tehdään nyt.
Mittava, uudistuksen järjestämiseen liittyvä lakipaketti on jo eduskunnan käsittelyssä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu saa kauan kaivatut vahvemmat harteet, kun järjestäjien määrä vähenee merkittävästi nykyisestä lähes 200:sta kahdeksaantoista.
Osana sote-muutosta vahvistetaan asiakkaan valinnanvapautta. Tämä varmistaa hoidon ja palvelun onnistumista ja parantaa johtamista sekä sitä kautta myös kustannustehokkuutta. Meidän on tuotava ihminen, asiakas, palvelujen keskipisteeksi hallintolähtöisen ajattelun sijaan.
Aina kun luodaan uutta, herää kysymyksiä ja huolia. On huolia, joita jaamme yhdessä, ja joihin on etsitty aktiivisesti ratkaisuja. Valmistelussa niihin on löytynyt myös vastauksia.
Nyt tehdään todella merkittävää uudistusta. Suhtaudumme vakavasti viime keskiviikkona päättyneen lausuntokierroksen palautteisiin. Olemme halunneet tarkastella tekijöitä, joilla tehdään varmasti suomalaisille hyvä valinnanvapaus, joka alkaa vuonna 2019.
On kuitenkin mörköjä, joita oppositio maalaa tarkoitushakuisesti ja värittää turhan räikein värein. Toivon, että tämän päivän keskustelu hälventäisi turhia pelkoja, ja tarjoaisi vastauksia niille, jotka aidosti kantavat huolta sosiaali- ja terveydenhuoltomme tulevaisuudesta – niin myös hallitus tekee.
Oppositio unohtaa arvostelussaan nykytilan käytännössä kokonaan. Mikäli mitään ei tehdä, palvelut jatkavat hitaasti rapautumistaan. Eriarvoisuus mm. hoitoon pääsyssä lisääntyy, ja hoitoalan ammattilaisia on yhä vaikeampi saada riittämään tarpeen mukaan.
Arvoisa puhemies!
Oppositio nostaa tänään käsiteltävässä välikysymyksessään esiin ensimmäisenä kysymyksenä sen, miten uudistuksella varmistetaan ihmisten ja alueiden välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventuminen.
Kysymys on tärkeä. Keskeistä uudistuksessa on perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon vahvistaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen nivominen yhteen sujuviksi palveluketjuiksi. Vaikutusarviointien mukaan nämä toimet ovat keskeisiä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa. Uudistus luokin hyvät mahdollisuudet kaventaa tehokkaasti hyvinvoinnin ja terveyden eroja nykytilaan verrattuna.
Hallituksen esityksessä sote-järjestämisuudistukseksi on periaatteellisesti merkittävä ja laaja rahoituksen uudistus, joka perustuu tutkittuun tietoon. Esitys luo paremmat rahoitukselliset puitteet yhdenvertaiseen palveluihin pääsyyn. Valinnanvapaus ei tätä muuta, minkä tueksi on uutta tutkimustietoa.
Viime vuoden lopulla Lundin yliopistossa valmistui tutkimus, joka osoittaa, että Ruotsissa niiden maakäräjien alueella, jotka käyttävät palvelutarveindeksiin sidottua valinnanvapaustuottajien korvausta eli henkilökohtaiseen hyvinvointiriskiin perustuvaa kapitaatiota, on terveyskeskuksia perustettu juuri alhaisten sosioekonomisten indikaattorien alueille. Palveluiden saatavuuden tasa-arvoisuus hyvinvointierojen näkökulmasta on näin parantunut.
Tämä on merkittävä tulos. Lausuntokierroksen jälkeen päivitetyt muutokset perustuvat juuri tälle mallille. On siis faktaa, että valinnanvapaus on tällä, hallituksen valitsemalla tuottajien korvausmallilla, omiaan kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja palveluiden saatavuuden osalta.
Arvoisa puhemies!
Sote-uudistuksen toimeenpanon vaiheistamista on toivottu laajasti. Muun muassa tietojärjestelmien toimivuus on puhuttanut. Lausuntopalautteen antajista suuri osa katsoi, että siirtymäsäännökset eivät lakiluonnoksessa ole uudistuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisia.
Jo lausunnolla olleessa lakiluonnoksessa oli vaiheistusta ja palautetta on kuultu. Haluamme varmistaa, että niin suomalaiset pk-yritykset kuin maakunnatkin pääsevät mukaan tuottamaan suomalaisten tarvitsemia palveluita. Toimeenpanoon tulee tarkoituksenmukainen vaiheistus, joka mahdollistaa ihmisen valinnanvapauden toteutumisen.
Valinnanvapauslaki astuu siis voimaan 1.1.2019. Maakunnilla on erilaiset valmiudet toimeenpanna valinnanvapaus. Osa maakunnista aloittaa puoli vuotta etuajassa, osa aloittaa puoli vuotta jäljessä. Hitaimmat saavat painavista syistä lisäajan. Pykälät viimeistellään tältä pohjalta. Yksityiskohdat vahvistetaan, kun hallitus antaa esityksensä eduskunnalle.
Uudistuksen voimaantulon ja koko valinnanvapauden lisäämisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässämme osalta olennaista on se, että tieto kulkee toimijalta toiselle. Asiakkaiden tietojen on oltava eri ammattilaisten sekä kansalaisten itsensä käytettävissä riittävän reaaliaikaisesti ja tietoturvallisesti. Tietojärjestelmiin tehdäänkin merkittävät investoinnit. Jatkuvuuden turvaaminen on ensisijaista. Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on jo perustettu projektiorganisaatio tätä tarkoitusta varten.
Projektiorganisaatiossa tehdään tiekartta tietojen integrointiin nykyisistä järjestelmistä Kanta-alustaan ja maakunnan tietojärjestelmiin. Koko mittava tietojärjestelmäuudistus tulee viemään vuosia. Perustavanlaatuinen tiedonkulku on kuitenkin mahdollista varmistaa suunnitellussa aikataulussa.
Arvoisa puhemies!
Sote-palvelutuotannon yhtiöittämisvelvoite on aihepiiri, joka herättää paljon keskustelua, ja jota käytetään myös erittäin tarkoitushakuisesti erilaisten mörköjen maalailuun.
Yhtiö on käyttökelpoinen organisaatiomuoto. Yhtiöittämällä voidaan selkeimmin varmistaa vaikuttavuuden ja kulujen vertailtavuus ja läpinäkyvyys. Se helpottaa merkittävästi kilpailuneutraliteetin toteuttamista. Kilpailuneutraaliteettia tarvitaan, kun yksityisiä yhtiöitä otetaan mukaan tuottamaan julkisia palveluja. Huomattavaa on, että velvoite lisää myös julkisten tuottajien yhtiöitten läpinäkyvyyttä. Yhtiö on käytännön kokemuksen perusteella joustavampi toimintamuoto esimerkiksi maakuntaorganisaatioon verrattuna, ja sen avulla toiminta voidaan järjestää tehokkaammin.
Yhtiöittämisvelvollisuus riippuu valitusta kansallisesta mallista. Nyt valitussa mallissa yrityksillä on oikeus edellytysten täyttyessä ilmoittautua suoran valinnan palveluiden tuottajaksi, ja yksilöllä on puolestaan oikeus valita julkisen ja yksityisen tuottajan välillä. Tässä mallissa EU-oikeus siis edellyttää yhtiöittämistä.
Paljon viljelty väite on, että yhtiöittämismalli rikkoisi meillä eri puolilla Suomea rakennetut ja hyvin toimivat mallit, kuten Eksoten Etelä-Karjalassa, Siun Soten Pohjois-Savossa, Kainuun hyvät käytännöt tai Keski-Pohjanmaan Soiten.
Sellaiseen tulevaisuuteen emme ole menossa, jossa niistä hyvistä käytännöistä pitäisi luopua, joita eri kuntayhtymämalleissa on vuosien varrella rakennettu.
On muistettava, että asiakkaan näkökulma on uudessa mallissa tärkein. Se voidaan parhaiten turvata myös erikoistumisen mahdollistavassa monituottajaverkostossa, jollaista olemme nyt rakentamassa. Tästä on vaikutusarvioinnissa saatu tutkimusnäyttöä.
Oppositio esittää kysymyksessään huolensa keskussairaaloiden päivystyksen jatkuvuudesta ja henkilökunnan riittävyydestä yhtiömallissa. On huomattava, että erikoissairaanhoidon osaamista ei suinkaan kaikkea viedä yhtiöihin - valtaosa säilyy maakunnan toimintana. Maakunnan liikelaitoksella ja yhtiöillä voi olla yhteistä henkilökuntaa. Tämä turvaa osaltaan henkilöstön liikkuvuutta ja riittämistä.
Yhtiöittämisen supermöröksi on noussut pelottelu sillä, että yhtiömalli ja neuvola eivät sovi yhteen. Tässäkin on nähtävä metsä puilta. Neuvolat ovat nyt ja tulevaisuudessa yksi suomalaisen kansanterveystyön ja ennaltaehkäisevän työn kruununjalokiviä.
Neuvolat ovat osa vahvistuvien ja uudistuvien lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta. Olennaista on kehittää neuvolajärjestelmää siten, että se vastaa ajan vaatimuksiin, toimii asiakaslähtöisesti sekä turvaa eniten apua tarvitsevien palvelut ja mahdollistaa myös uudistumisen innovaatioiden kautta. Neuvolat ovat jatkossakin maakuntien järjestämiä, verovaroin rahoitettuja julkisia palveluita. Maakunnat päättävät, miten organisoituina neuvolat parhaiten toimivat asiakaslähtöisesti ja toteuttavat yhteen sovitetut perheiden palvelut. Neuvolat voivat toimia edellytykset täyttävissä sosiaali- ja terveyskeskuksissa tai maakunnan liikelaitoksessa maakunnan päätöksen mukaisesti.
Tärkeää on, että neuvolatoiminta on siellä, missä muutkin ihmiset ovat asioimassa. Neuvolapalveluiden on oltava saatavilla matalalla kynnyksellä, ja perhepalveluista on luotava vahvan järjestäjän johdolla eheä kokonaisuus. Hallitus kehittää tätä varten perhekeskusmallia ja perhekeskusten verkoston.
Arvoisa puhemies!
Valinnanvapaustuottajille voidaan asettaa erityisiä kielellisiä vaatimuksia. Niillä varmistetaan, että kielilain vaatimukset ja muut kielelliset oikeudet toteutuvat myös arjessa - eivät vain paperilla.
Malli estää myös tehokkaasti rusinoiden noukkimisen pullasta. Asiakasvalinta on lailla kielletty, tuottajien korvausmalli ei kannusta asiakasvalintaan ja uusien tietojärjestelmien avulla yrityksiä voidaan jatkossa valvoa reaaliaikaisesti. Korvausmalliin on otettu säännökset, jotka luovat mahdollisuuden vahvaan taloudelliseen kannustimeen palveluintegraatioon. Nykyään tällainen kannustin puuttuu, mitä kriitikot eivät muista tai kehtaa mainita.
Terveys- ja hoivayritystoiminnan keskittymistä hillitään uudistuksessa eri tavoin. Jo lausunnolla olleessa laissa oleva liukuva käyttöönotto mahdollistaa uusien pienempien yritysten tulon palvelutuottajaksi. Asiakassetelijärjestelmä antaa niin olemassa oleville kuin uusille pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuksia toimia joko itsenäisesti tai vaikkapa osuuskuntamuodon kautta. Asiakas voi sen avulla valita pitkälti nykyiseen tapaan vaikkapa hyväksi havaitun ja tutun fysioterapeutin. Sote-palveluja tuottavien pienempien yritysten sekä järjestöjen ja niiden yhteiskunnallisten yritysten aseman turvaamiseksi markkinoilla työskentelee parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön alla toimiva työryhmä, joka selvittää erillisen kilpailusääntelyn tarvetta.
Viime aikoina on nostettu esiin huolia, mutta myös ehdotuksia terveys- ja hoivayritysten veronmaksun varmistamisesta Suomeen. Pidän tätä keskustelua ja konkreettisia ehdotuksia erittäin tervetulleina.
Toimeton sen suhteen ei ole ollut hallituskaan. Valinnanvapauslain 45 §:ään on kirjattu veronjalanjäljen avoimuussäännös, jota on lausuntokierroksen perusteella edelleen terävöitetty. Yhtiön verotettavan tulon määrä ja sen emoyrityksen nimi, verotuspaikka sekä tuotot, voitto ja tappio ennen veroina sekä verot tulevat julkisiksi. Lisäksi valtiovarainministeriössä käynnissä on yleinen veropohjan laajuutta ja aggressiivisen verosuunnittelun ja veronkierron mahdollisuuksia vähentävä työ G20 -ryhmän ja OECD:n kansainvälisen veropohjien rapautumista ja voittojen siirtämistä koskevan työn (ns. Base Erosion and Profit Shifting) pohjalta.
Arvoisa puhemies!
Hallituksen valinnanvapausmallissa hienoa on sosiaali- ja terveyspalveluiden integrointi yhteen ja tämän yhdistäminen ihmisen mahdollisuuteen vaikuttaa omaan elämäänsä ja palveluunsa.
Suomi täyttää 100 vuotta tänä vuonna. Maamme on ollut edelläkävijä demokratiassa ja vaikutusmahdollisuuksien antamisessa. Valinnanvapauslaki tulee olemaan hieno lahja 100-vuotiaalle Suomelle. Siinä vahvistamme asiakkaan asemaa, mutta mikä tärkeintä, vahvistamme lähellä ihmistä olevia perustason palveluita. Valinnanvapauslaki uudenaikaistaa kansanterveystyön ja rakenteellisen sosiaalityön puitteita samalla kun palvelun kehittämiselle on jatkuvat kannusteet. Rahoitus perustuu henkilötason riskin huomiointiin, mikä estää tehokkaasti kermankuorinnan. Satavuotias Suomi rakentaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuoltoa jokaisen Suomessa asuvan parhaaksi.
Kiitos.