FI SV EN

Turvapaikanhakijoiden sosiaaliturva ja palvelut Suomessa

Suomesta turvapaikkaa hakevilla ihmisillä on oikeus saada vastaanottopalveluja välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaamiseksi. Oikeus palveluihin jatkuu turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan.

Turvapaikanhakijoiden palvelut vastaanottokeskuksessa

Maahanmuuttoviraston ohjauksessa toimivat vastaanottokeskukset järjestävät tarvittavat palvelut vastaanottopalveluina. Niihin kuuluvat majoitus, vastaanotto- tai käyttöraha, välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta. Myös ateriat voidaan järjestää vastaanottopalveluina.

Sosiaali- ja terveyspalvelut vastaanottokeskuksessa

Vastaanottokeskukset vastaavat turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Käytännössä sosiaali- ja terveyspalvelut hankitaan ostopalveluna kunnista ja yksityisiltä.

  • Hakijoille tehdään vastaanottokeskuksessa terveystarkastus ja tartuntatautien seulonta.
  • Hakijalla on oikeus saada sosiaalihuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimia sosiaalipalveluja (neuvontaa, ohjausta, sosiaalisten ongelmien selvittämistä).
  • Aikuiset hakijat ovat oikeutettuja kiireelliseen terveydenhoitoon. Lisäksi heillä on oikeus saada terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimia muita terveyspalveluja.
  • Alaikäiset hakijat ovat oikeutettuja samoihin terveyspalveluihin kuin kuntalaiset.
  • Alle 7-vuotiaat käyvät neuvolatarkastuksissa, ja kaikki lapset rokotetaan. Myös haavoittuvassa asemassa olevat (vanhukset, raskaana olevat, vammaiset, pitkäaikaissairaat, traumatisoituneet) saavat tarvitsemansa terveyspalvelut.

Voiko turvapaikanhakijoiden mukana tulla Suomeen tarttuvia tauteja?

Turvapaikanhakijoiden nopeasti lisääntynyt määrä saattaa lisätä Suomessa tarttuvia tauteja kuten tuhkarokkoa, tuberkuloosia, poliota ja kurkkumätää. THL:n mukaan suomalaisilla on keskimäärin erittäin hyvä suoja näitä tauteja vastaan. Joissakin kunnissa rokotekattavuus tuhkarokkoa vastaan on kuitenkin madaltunut.   

Tutustu STM:n ohjeeseen, jossa käsitellään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden terveystarkastusta tarttuvien tautien osalta ja infektio-ongelmia maahantulon yhteydessä sekä pian sen jälkeen. Ohje sisältää myös tiedotteen seulottavalle (suomeksi, liite 5).

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset

Sisäministeriön hallinnonala vastaa kustannuksista niin kauan, kuin turvapaikanhakijat ovat vastaanottokeskuksissa. Turvapaikanhakijat eivät ole vielä julkisen sosiaaliturvan tai kunnan sote-palvelujen piirissä.

Jos turvapaikanhakija saa oleskeluluvan, hänen asuinkuntansa saa valtiolta kolmen vuoden ajan laskennallisen korvauksen. Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus kunnan väestöstä vaikuttaa kunnan valtionosuuden määrään. Se tarkoittaa vieraskielisyyskerrointa, joka lisää kunnan saamaa valtionosuutta.

Lisäksi kunta saa kolmen vuoden ajan korvauksen maksamistaan kotoutumistuesta, toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä ja tietyistä erityiskustannuksista. Korvaussumma on 7 vuotta täyttäneestä henkilöstä 2 300 € vuodessa ja alle 7-vuotiaasta lapsesta 6 845 € vuodessa. Kiintiöpakolaisten palveluista ja tuesta kunnille maksetaan korvausta neljältä vuodelta. 

Tutustu myös

Turvapaikanhakijoiden sosiaaliturva

Turvapaikanhakija ei saa Kelan etuuksia. Asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan ovat oikeutettuja kaikki, jotka asuvat vakinaisesti Suomessa. Jos turvapaikanhakija saa oleskeluluvan, hän on oikeutettu Kelan ja kuntien tarjoamiin etuuksiin.

Asumisperusteisia etuuksia ovat eläkkeiden vähimmäisturva (esimerkiksi kansaneläke), toimeentuloturva sairauden ja työttömyyden aikana ja tuki perheille lapsista johtuvista kustannuksista.

Kuka on turvapaikanhakija?

  • Maahanmuuttajalla tarkoitetaan yleensä sellaista Suomeen muuttanutta ulkomaan kansalaista, joka aikoo asua maassa pidempään. Maahanmuuttajalla voidaan joskus viitata myös sellaiseen henkilöön, joka on syntynyt Suomessa, mutta jonka vanhemmat tai toinen vanhemmista on muuttanut Suomeen (ns. toisen sukupolven maahanmuuttaja).
  • Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut vainon kohteeksi ja joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta toisesta maasta.
  • Pakolainen on YK:n pakolaissopimuksen mukaan henkilö, jolla on perusteltu aihe pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Sota, luonnonkatastrofi tai köyhyys ei ole sopimuksen määritelmän mukaisesti pakolaisuuden syy. Suomessa kutsutaan pakolaisiksi myös niitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n myöntämä pakolaisen asema ja joka kuuluu vastaanottavan maan pakolaiskiintiöön.
  • Oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija on sosiaaliturvan ja sote-palvelujen suhteen samassa asemassa kuin kuka tahansa kuntalainen.

Oleskeluluvan saaneiden sosiaali- ja terveyspalvelut kunnassa

Oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija sijoittuu asumaan johonkin kuntaan ja on samalla lailla julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä kuin muutkin asukkaat. Yksin saapunut alaikäinen muuttaa perheryhmäkotiin, tuettuun tai itsenäiseen asumiseen tai yksityismajoitukseen.

Lisätietoja

Lisätietoja: lainsäädäntö sosiaaliturvasopimukset, EU, EU-koordinaatio

Eero Lahtinen, lääkintöneuvos 
STM, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, Osaston johto ja yhteiset -ryhmä 0295163320  

Lisätietoja: lainsäädäntö maahanmuuttajat, vähemmistöt