FI SV RU

Lastensuojelu

Lastensuojelu - kuvituskuvaSosiaali- ja terveysministeriö vastaa lastensuojelun lainsäädännön valmistelusta sekä yleisestä ohjauksesta.

Lastensuojelulla on tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Ehkäisevä lastensuojelu ja varhainen tuki ovat ensisijaisen tärkeitä.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä toimilla ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tarvetta. Ehkäisevällä lastensuojelulla tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä tai pahenemista. Tärkeä tehtävä ehkäisevän työn toteuttamisessa on neuvolalla, päivähoidolla ja koululla.

Lastensuojelulaki turvaa lapsen oikeudet

Lastensuojelusta on säädetty lastensuojelulaissa.

Lapsen oikeuksista on säädetty Suomen perustuslaissa. Suomea sitovat Euroopan ihmisoikeussopimus ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Niissä velvoitetaan lapsen edun asettamiseen etusijalle kaikessa viranomaistoiminnassa.

Lastensuojelun toimivaltavastuut

Lastensuojelun toimivaltavastuut

Klikkaa kuvaa nähdäksesi isomman kuvan.
Tulostusversion saat tästä.

Kunnat vastaavat lastensuojelupalvelujen järjestämisestä

Kunnat vastaavat lastensuojelupalvelujen järjestämisestä. Palvelut voivat olla itse tuotettuja tai ostettuja. Jos kunta ostaa palvelut muualta, sen on valvottava palveluntuottajien toimintaa.

Kunnan on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi.

Lastensuojelu (Kuntaliitto)

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat julkaisseet Lastensuojelun laatusuosituksen. Suositus on suunnattu ensisijaisesti kunnille lastensuojelupalvelujen toteuttamisen, arvioinnin, kehittämisen ja johtamisen tueksi.

Tallenna koneellesi tai tulosta itsellesi laatusuosituksen huoneentaulut:

Avit, Valvira, THL ja järjestöt lastensuojelussa

Aluehallintovirastot myöntävät luvat ympärivuorokautista lastensuojelupalvelua tuottaville yksityisille toimijoille. Valtakunnalliset luvat haetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta. Avit ja Valvira valvovat kuntia palvelujen toteuttamisessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tukee kuntia lastensuojelulain toimeenpanossa muun muassa ylläpitämällä Lastensuojelun käsikirjaa. THL tuottaa tutkimus-, tilasto- ja rekisteritietoa. Työllään THL tukee muun muassa kuntia lastensuojelulain toimeenpanossa sekä edistää kehittämistoimintaa.

Useat järjestöt toimivat sekä palvelujen tuottajina että kehittäjinä.

Lastensuojelun vaiheet

Ehkäisevä lastensuojelu

Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta.

Ehkäisevää lastensuojelutyötä on kunnan peruspalveluissa, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, perhekeskuksissa, opetuksessa ja nuorisotyössä, annettava erityinen tuki. Lapsilta ja perheiltä ei tällöin edellytetä lastensuojelun asiakkuutta, vaan työtä tehdään osana lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettuja palveluja.

Ehkäisevää lastensuojelutyötä on myös lasten huomioonottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa. Kun esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa arvioidaan, että vanhemman kyky huolehtia lapsista on heikentynyt, selvitetään lapsen hoidon ja tuen tarve.

Lastensuojeluilmoitus ja lastensuojelutarpeen selvitys

Lastensuojeluasia tulee vireille kunnan sosiaalitoimessa esimerkiksi hakemuksella tai ilmoituksella. Kiireellinen lastensuojelun tarve arvioidaan heti. Muissa tapauksissa sosiaalityöntekijä arvioi seitsemän arkipäivän kuluessa, onko tehtävä lastensuojelutarpeen selvitys.

Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun sosiaalitoimessa on ryhdytty kiireellisiin lastensuojelutoimenpiteisiin tai lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisestä on tehty päätös.

Lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi saa oman sosiaalityöntekijän. Kunta on velvollinen järjestämään lapselle ja hänen perheelleen ne sosiaalihuollon palvelut, jotka lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi asiakassuunnitelmassa välttämättömiksi lapsen terveyden ja kehityksen kannalta.

Avohuolto

Jos kasvuolot tai lapsi itse vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä, on aloitettava viipymättä avohuollon tukitoimet. Avohuollon tukena voidaan järjestää esim. terapiaa, tukihenkilö, perhetyötä, vertaisryhmätoimintaa tai virkistystoimintaa.

Kiireellinen sijoitus

Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, hänet voidaan sijoittaa kiireellisesti.

Huostaanotto

Jos kasvuolot tai lapsi itse vaarantavat vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä, eivätkä avohuollon tukitoimet ole sopivia, mahdollisia tai riittäviä, lapsi on otettava huostaan. Huostaanotto voidaan toteuttaa kuitenkin vain, jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen.

Sijaishuolto

Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella.

Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona sijaisperheessä tai laitoshuoltona lastenkodissa, koulukodissa tai muussa lastensuojelulaitoksessa.

Jälkihuolto

Sijaishuollon tai puoli vuotta kestäneen avohuollon tukitoimena tehdyn sijoituksen jälkeen lapsi tai nuori on oikeutettu jälkihuollon tukitoimiin 21-vuotiaaksi asti. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muille lastensuojelun asiakkaina olleille nuorille.

Tukitoimia ovat esimerkiksi asumisen järjestäminen opintoja varten tai sosiaaliohjaajan antama tuki.

Lastensuojelun kehittäminen

Lastensuojelun kehittämiseksi on laadittu suunnitelma vuosille 2014 - 2019.

Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistuksessa painopistettä siirrettiin korjaavasta työstä ehkäisevään työhön. Samalla vahvistettiin lasten ja perheiden palveluja.

Selvitys lastensuojelun menneisyydestä toteutetaan vuosina 2014­­ - 2016. Tavoitteena on kerätä kokemuksia suomalaisesta lastensuojelusta ja erityisesti sijaishuollosta vuosina 1937 - 1983. Lisäksi tavoitteena on vaikuttaa nykyisen lastensuojelun sijaishuollon toimintaan.

Taustalla on havaintoja siitä, että sijaishuolto ei ole aina kyennyt tarjoamaan sijoitetuille lapsille kaltoinkohtelusta vapaata lapsuutta. Kilpailutuksessa selvityksen toteuttajaksi on valittu Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos.

Valittaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö ei käsittele muistutuksia, kanteluja tai valituksia.
Jos et ole tyytyväinen saamaasi palveluun, tukitoimeen tai kohteluun, voit

  • tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ennen muistutuksen tekemistä kannattaa kuitenkin yrittää selvittää asia sinua hoitaneiden henkilöiden kanssa.
  • tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle: oman alueesi aluehallintovirastoon tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira).

Jos koet tulleesi väärin kohdelluksi tai kaipaat neuvoja oikeuksistasi, voit olla yhteydessä oman kuntasi tai kuntayhtymäsi sosiaaliasiamieheen.

Sosiaalihuollossa asiakas voi lisäksi hakea muutosta saamaansa päätökseen. Päätöksessä on aina muutoksenhakuohjeet.

Lisätietoja

Virva Juurikkala, erityisasiantuntija 
STM, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, Sosiaalipalveluryhmä 0295163204  


Pia Mäkeläinen, erityisasiantuntija 
STM, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, Sosiaalipalveluryhmä 0295163463  

Ajankohtaista

Ajankohtaista