Perhevapaauudistus tähtää molempien vanhempien perhevapaiden käyttöön
Perhevapaauudistus tuli voimaan 1.8.2022.
Vanhempainvapaapäivien määrä kasvaa ja vapaiden käytön joustavuus lisääntyy. Uudistus pyrkii lisäämään työelämän ja vanhempien tasa-arvoa ja huomioi nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot. Uudet vanhempainvapaat koskevat pääsääntöisesti lapsia, joiden laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.
Kelan tietopaketti perhevapaauudistuksesta
Tiedote 13.1.2022:
Ministeri Hanna Sarkkisen ja ministeri Tuula Haataisen tiedotustilaisuus perhevapaauudistuksesta 17.9.2021
- Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (perhevapaauudistus)
- Tiedote: Perhevapaauudistuksella tasa-arvoa ja joustavuutta nykyperheiden ja työelämän arkeen
- Tallenne tiedotustilaisuudesta
- Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali
Perhevapaat – uudistuksesta asennemuutokseen 13.7.2021
Tasa-arvoiset perhevapaat tarvitsevat toteutuakseen lakimuutosten lisäksi asennemuutoksen. Miten se tehdään?
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen, lakutehtailija Timo Nisula, erikoistutkija Johanna Närvi ja yrittäjä Jenni Parpala keskustelivat aiheesta SuomiAreenassa tiistaina 13.7. klo 16-16.45. Keskustelun juonsi toimittaja Jesse Kamras.
Tiedote 26.4.2021
Tasa-arvon päivä goes perhevapaauudistus 19.3.2021
Tekeekö perhevapaauudistus isistä tasavertaisia hoivaajia? Houkuttelevatko korkeammat päivärahat sekä pitemmät ja joustavammat kiintiöt isiä pitkille perhevapaille? Tuoko uudistus sukupuolten tasa-arvoa työelämään?
Keskustelijoina ministerit Aino-Kaisa Pekonen ja Tuula Haatainen sekä valtiosihteeri Malin Brännkärr.
Ministeri Aino-Kaisa Pekonen esitteli perhevapaauudistusta tiedotustilaisuudessa 16. helmikuuta 2021:
- Ministerin mediatilaisuuden tiedote
- Linkki hallituksen esityksen luonnokseen
- Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali
- Katso perhevapaauudistusta esittelevä animaatio
- Usein kysyttyjä kysymyksiä perhevapaauudistuksesta
Uudistuksen tavoitteena oli, että:
- perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken,
- yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja
- sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät.
Perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään.
Hallitusohjelman mukaan kummallakin vanhemmalla pitää jatkossa olla yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaiden pitää sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso.
Uudistusta valmisteltiin kolmikantaisessa työryhmässä
Perhevapaauudistus toteutettiin yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Uudistusta valmisteltiin ensisijaisesti virkamiestyönä epävirallisessa kolmikantaisessa valmisteluryhmässä.
Ryhmän kokoonpano:
- työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén / Suomen Yrittäjät
- neuvottelupäällikkö Anne Kiiski / Kuntatyönantajat
- lakimies Anja Lahermaa / STTK
- sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz / SAK
- johtaja Ilkka Oksala / Elinkeinoelämän keskusliitto
- työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko / Akava
- neuvotteleva virkamies Ulla Westermarck / Valtion työmarkkinalaitos
- etuuspäällikkö Johanna Aholainen ja päämatemaatikko Tapio Isolankila / Kela
- vanhempi hallitussihteeri Seija Jalkanen / työ- ja elinkeinoministeriö
- hallitussihteeri Annika Juurikko sosiaali- ja terveysministeriö
- opetusneuvos Tarja Kahiluoto / opetus- ja kulttuuriministeriö
- budjettineuvos Outi Luoma-aho / valtiovarainministeriö
- neuvotteleva virkamies Eva Ojala sosiaali- ja terveysministeriö
Työryhmän puheenjohtajana toimi johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lapsi- ja perhejärjestöjä sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimijoita kuultiin perhevapaauudistuksen valmistelussa.