Sosiaaliturvauudistuksessa on kyse myös tavasta toimia ja prosessista, jolla yhteiskunnallista lisäarvoa luodaan
Kumpi on tärkeämpää: sosiaaliturvan sisällöllinen uudistaminen vai onnistunut toimeenpano? Luultavasti tarvitsemme näitä molempia käsi kädessä. Sisältöjen lisäksi sosiaaliturva on myös niiden organisoimista asiakkaille tarjottaviksi palveluiksi. Tarvitaan toimintamalleja, niitä tukevia järjestelmiä ja teknologioita. Toimeenpanoon liittyvät kysymykset on järkevää huomioida jo lainsäädäntövaiheessa.
Yhteistyö on ainoa tapa saada aikaan laajasti vaikuttavia ja kestäviä digitaalisia ratkaisuja
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellinen ja toiminnallinen uudistus ovat etenemässä kokonaisuutena hallitusohjelmassa suunnitellulla tavalla. Uudistuksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja tehtävää on paljon, sekä kansallisesti ja alueellisesti että erityisesti alueiden ja kansallisten toimijoiden kesken.
Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus rakentuvat yhteistyöllä – siksi niitä toimeenpannaan sote-uudistuksessa
Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus ovat jo yli vuoden ajan kytkeytyneet yhteen enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. Koronaepidemiassa on tarvittu ja tarvitaan yhä yhdessä tekemistä hyvinvoinnin ja terveyden hyväksi.
Hyvinvointia mittaamalla – vai tavoittelemalla hyvinvointia?
Mittaaminen on saanut paljon huomiota viime vuosina hallinnossa sekä politiikan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Ajatus on, että mitä laajemmin ja toisaalta yksityiskohtaisemmin pystymme mittaamaan yhteiskunnallista kehitystä, sitä suotuisammaksi se lopulta muodostuu.
Koronakokemuksia: muodosta yhteinen tilannekuva, koordinoi, arvioi riskit, viesti
Työyhteisöt ovat mukautuneet koronavuoden aikana nopeasti moniin muutoksiin – myös julkisella sektorilla. Käytännössä on huomattu, miten elintärkeää on muodostaa yhteinen tilannekuva, tehdä yhteistyötä laajasti ja nopeasti, viestiä selkeästi. Oppimista on varsinkin psykososiaalisen tuen antamisessa.
Sosiaaliturvauudistuksen kolumni
Miksi oikeudet ja velvollisuudet palveluihin eroavat Suomessa muista maista?
Sosiaaliturvakomitea määritteli kesällä neljä sosiaaliturvan keskeistä ongelmakokonaisuutta. Ensi viikolla komitea käsittelee viimeistä näistä eli palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen ongelmia. Selvitystyössä on noussut yhä selkeämmin esiin se, että palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen Suomessa eroaa verrokkimaistamme. Eron aiheuttaa erilainen oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino sosiaaliturvassa, niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta.
Rajatestausmallin valmistelussa vaihtoehdot on arvioitu laajasti
Julkisuudessa on eri yhteyksissä puitu sitä, että hallituksen antamissa lakiesityksissä ei edelleenkään ole säännöksiä rajojen terveysturvallisuuteen liittyvistä ennakkotestitodistusvaatimuksista ja edellytetty, että tällaisia säännöksiä tulisi tartuntatautilakiin pikimmiten saada. Esimerkiksi Helsingin Sanomien (HS) 14.3.2021 julkaisemassa kahdessa eri artikkelissa käsitellään kyseistä asiaa.
Ministeri Blomqvist: Pohjoismaat yhdessä tasa-arvon asialla
Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2021. Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Tasa-arvo on yksi pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin kulmakiviä. Yhteistyö sen eteen on jatkunut jo 40 vuotta – ja jatkuu edelleen.
Tilannekuva selkiytymässä sosiaaliturvan rakenteellisista ongelmista
Sosiaaliturvakomitean työn ensimmäinen vaihe on ongelmalähtöisen tilannekuvan laatiminen Suomen sosiaaliturvasta. Aloitus noudattaa komiteatyöskentelyn periaatetta, jonka mukaan pyritään yhteiseen näkemykseen asioiden tilasta, vaikka poliittisista arvovalinnoista ja ratkaisukeinoista oltaisiin eri mieltä.
Ongelmallinen kolmiosuhde – perusturva, asumistuki ja toimeentulotuki
Asumistuki ja toimeentulotuki ovat osa monen pienituloisen tai perusturvan varassa olevan kotitalouden toimeentuloa. Perusturvaetuudet ja asumistuki on tarkoitettu kattamaan normaalit jokapäiväiset menot, kun taas toimeentulotuen tehtävä on täydentää niitä yllättävissä tilanteissa ja erityisissä menoerissä. Toimeentulotuesta on kuitenkin muodostunut perusturvan ja asumistuen pitkäaikainen täydentäjä. Tämä on yksi keskeinen sosiaaliturvan rakenteellinen ongelma.
Sosiaaliturvauudistuksen kolumni
Etuuksien käyttö heijastelee maahanmuuttajien heikkoa työmarkkina-asemaa
Viime viikolla julkaistiin tutkimus maahanmuuttajista ja Kelan etuuksien käytöstä. Millaisia etuuksia maahanmuuttajat saavat, kun niitä vertaa suomalaisten sosiaaliturvaetuuksien koko palettiin? Mitä näiden etuuksien saaminen kertoo ihmisen elämäntilanteesta?
Susanna Hoikkala: Lastensuojelulaki mahdollistaa rajoitukset sijaishuollossa, jos lapsen etu sitä edellyttää ja lain edellytykset täyttyvät
Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen ja nuoren oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun tehtävänä ei ole olla rangaistus.
Perhevapaauudistuksen valmistelijoiden blogisarja
Ministeri Blomqvist: Isät – olkaa osa lastenne arkea
Omasta pikkulapsiarjestani alkaa olla jo tovi. Nuorin lapseni on nyt jo 15-vuotias. Muistelen kuitenkin lämmöllä aikaani pikkulasten vanhempana. Isyys on ollut elämäni tärkeimpiä tehtäviä. Lapset, myös nyt jo aikuistuneet lapseni, ovat yhä tärkeä osa elämääni. Aika, jonka vietin lasten kanssa silloin, kun he olivat pieniä, on parhaiten käyttämääni aikaa. Toivon, että kaikki vanhemmat voivat olla osa lastensa elämää kaikissa kasvuvaiheissa.
Ministeri Blomqvist: Miesten päivä on myös tasa-arvopäivä
Tasa-arvo on kaikkien asia ja jokaisen etu. Tasa-arvon edistäminen tarkoittaa parempaa ihmisoikeuksien toteutumista, ehkäisee syrjintää ja tekee hyvää myös taloudelle. Tasa-arvoinen yhteiskunta on päämäärä, mutta ei itsestäänselvyys – sen eteen on tehtävä kunnianhimoista politiikkaa ja sitkeästi töitä.
Pasi Moisio: Työllisyys ja sosiaaliturva - kannustinloukut aina keskuudessamme
Sosiaaliturvan ja koko hyvinvointivaltion rahoitus nojaa korkeaan työllisyyteen. Sosiaaliturvan kannustavuus työntekoon, osaamisen hankkimiseen ja yrittäjyyteen onkin aina ollut keskeisellä sijalla sosiaaliturvapolitiikassa. Sosiaaliturva tukee työllisyyttä lisäämällä elämän ennakoitavuutta ja mahdollistamalla riskinoton ja osaamisen hankkimisen - oli kyse sitten päätöksestä vaihtaa työ- tai asuinpaikkaa, opiskelusta uuteen ammattiin tai oman yrityksen aloittamisesta.
Työkyky ja työelämän laatu on nostettava työllisyyspolitiikan keskiöön
Yksi hallitusohjelman päätavoitteista on nostaa Suomen työllisyysastetta. Hallitus on sitoutunut siihen, että sen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot kaventuvat, mikä osaltaan ohjaa myös työllisyystoimien keinovalikoimaa.
Perhevapaauudistuksen valmistelijoiden blogisarja
Perhevapaauudistusta valmistelevan perhe-elämää
Meillä ei kotona usein tuoksu pulla eikä tuoreet kukat. Perhe-elämä on epätäydellistä, mutta ihanaa. Virkamiehelläkin on omakohtaisia havaintoja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Havaintoja on päässyt hyödyntämään perhevapaauudistuksen valmistelussa. Kuulemme laajasti monenlaisia asiantuntijoita, mutta lisäksi isolla osalla valmisteluun osallistuvista on perhe, ja omakohtaisiakin kokemuksia on.
Perhevapaauudistuksen valmistelijoiden blogisarja
Meillä perhevapaiden jakamisessa on voittanut koko perhe
Nyt valmisteilla oleva perhevapaauudistus ei ole ensimmäinen perhevapaajärjestelmään tehtävä muutos. Kun esikoisemme syntyi vuonna 2012, isälle kiintiöity vapaa muodostui vielä isäkuukaudesta. Vuonna 2015 syntyneen keskimmäisen lapsen kanssa oltiin jo nykyisessä järjestelmässä, jossa isyysrahaa on 54 arkipäivää. Tänä vuonna syntyneestä kuopuksesta vapaat ovat vielä osin pitämättä: isyysrahan kiintiöt ovat ennallaan, mutta päivärahan tulokäsite muuttui vuoden alusta.
Perhevapaauudistuksen valmistelijoiden blogisarja
Ministeri Pekonen: Tasa-arvoisesta vanhemmuudesta on tullut sekä perheiden että yhteiskunnan tavoite
Kun 90-luvun lopulla saimme ihanan esikoispoikamme, olimme monen mielestä kovin nuoria vanhemmiksi. Ammatti, vakituinen työpaikka tai vakaa elämäntilanne olivat vielä kaukana edessäpäin. Yhtä lailla kaukaiselta tuntui ajatus tasa-arvoisesta perhevapaamallista. Tuolloin isyysvapaita pidettiin korkeintaan kaksi viikkoa ja lähinnä vain lapsen syntymän yhteydessä.
Pasi Moisio: Hyvä paha monimutkaisuus - Sosiaaliturvan monimutkaisuuden kolme kerrosta
Suomen sosiaaliturvajärjestelmää kritisoidaan usein monimutkaiseksi, mutta mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme monimutkaisuudesta? Monimutkaisuus voi äkkiseltään vaikuttaa huonolta ja tarpeettomalta asialta, mutta se voi olla myös välttämätöntä sosiaaliturvan tavoitteiden toteuttamiseksi ja asiakkaan tilanteen huomioimiseksi. Voisiko monimutkaisuutta ajatella jatkumona, joka alkaa helpoimmin poistettavasta ja tarpeettomasta monimutkaisuudesta, ja päättyy sosiaaliturvan perusrakenteista ja perustavanlaatuisista arvovalinnoista juontuvaan monimutkaisuuteen?
— 20 Merkintöjä per sivu
