Työkyky ja työelämän laatu on nostettava työllisyyspolitiikan keskiöön
Yksi hallitusohjelman päätavoitteista on nostaa Suomen työllisyysastetta. Hallitus on sitoutunut siihen, että sen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot kaventuvat, mikä osaltaan ohjaa myös työllisyystoimien keinovalikoimaa.
Sen sijaan, että keskustelemme ”kovista” ja ”pehmeistä” toimista, on etsittävä vaikuttavia toimia, joilla työllisyyttä voidaan nostaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Sosiaali- ja terveysministeriössä työllisyysasteeseen pyritään vaikuttamaan kahdella eri tavalla: siten, että yhä useampi pääsisi mukaan työelämään, ja toisaalta siten, että kukaan ei ennenaikaisesti joutuisi jäämään työelämästä pois.
Kaikki mukaan työelämään
Hyvään vauhtiin on jo päässyt sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen Työkykyohjelma. Sen tavoitteena on helpottaa osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja työssä pysymistä sekä ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä. Ohjelma haluaa myös lisätä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta.
Työkykyohjelma on myöntänyt valtionavustuksen 22 alueelliselle hankkeelle. Avustusten koko-naissumma on 17 miljoonaa euroa. Hankkeiden toteuttajina on kaupunkeja ja kuntayhtymiä yh-teistyökumppaneineen.
Työkyvyn alenema ei saa tarkoittaa jäämistä kokonaan työelämän ulkopuolelle. Osatyökykyisten työttömien työllistymisen edellytyksiä voidaan lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen toimenpiteillä. Myös hallitusohjelmassa sovittu kuntoutuksen uudistaminen kuntoutuskomitean työn pohjalta on käynnistetty.
Työkykykohjelman hankkeissa valmistellaan matalan kynnyksen työkyvyn tuen palveluita sote-keskukseen. Palveluiden yhteensovittamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä TE-toimistojen ja Kelan kanssa. Yhteistyön tuloksena asiakas saa joustavasti tarvitsemiaan palveluja ja edellytykset palata työelämään paranevat. Palvelut on tarkoitettu kaikenikäisille työttömille.
Luottamusta ja tuottavuutta työelämään
TYÖ2030-ohjelma on tähtää toimintatapojen uudistamiseen ja teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen työpaikoilla sekä työelämäinnovaatioiden luomiseen.
Tavoite on korkealla: Suomi on johtava työelämäinnovaatioiden kehittäjä ja Suomessa on maailman paras työhyvinvointi vuoteen 2030 mennessä. Luottamukseen perustuva työkulttuuri mahdollistaa työyhteisöjen uudistumisen sekä organisaatioiden menestymisen ja kilpailukyvyn.
Myös TYÖ2030 on rahoittanut alueellista kehittämistä: kolmelle ELY-keskuksen pilotille on juuri myönnetty avustus työelämän alueelliseen kehittämiseen. Jo aiemmin syksyllä käynnistettiin toimialahankkeita, joiden lähtökohtana on kunkin toimialan omat erityistarpeet.
Työvoiman kysyntään ohjelmassa vaikutetaan edistämällä yritysten ja muiden työorganisaatioiden tuottavuutta ja kilpailukykyä uusien entistä tehokkaampien ja laadukkaampien toimintatapojen avulla sekä auttamalla yrityksiä ja muita organisaatioita synnyttämään aivan uudenlaisia innovaatioita.
Työvoiman tarjontaan vaikutetaan edistämällä työhyvinvointia, jolla on positiivisia vaikutuksia työurien pituuteen. Johtamista, toimintakulttuureja ja työkäytäntöjä kehittämällä voidaan myös lisätä osallistumista työelämään.
Työpaikat voivat tukea mielenterveyttä
Viime viikolla julkaistun Työolobarometrin mukaan nykytyöelämä kuormittaa henkisesti aiempaa useampaa. Työnsä henkisesti rasittavaksi koki 63 prosenttia palkansaajista, ja lähes puolet koki haitallista stressiä työssään.
Mielenterveyden häiriöt johtavat yhä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle tai sairauspoissaoloihin.
Tähän haetaan ratkaisuja Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmassa, joka kehittää työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla. Mielenterveys pitää nähdä voimavarana, jota on mahdollista vahvistaa.
Lisäksi toimenpideohjelmassa levitetään työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön mielenterveyden tuen keinoja ja menetelmiä ja vaikutetaan viestinnän avulla mielenterveyskysymyksiin liittyviin asenteisiin työelämässä.
Ohjelman ensimmäinen vaihe käynnistyy vielä tänä vuonna Työterveyslaitoksen toteuttamana.
Monissa yrityksissä ja organisaatioissa on jo käytössä lupaavia malleja, joilla mielenterveyson-gelmien ennaltaehkäisyllä on saavutettu paitsi suuria inhimillisiä hyötyjä, myös taloudellisia säästöjä.
Sen lisäksi, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan osana
mielenterveysstrategian toimeenpanoa, on keskeistä, että työelämän parhaat käytännöt saadaan levitettyä mahdollisimman laajalle.
**
Osatyökykyisten saaminen työmarkkinoille ja työkyvyn ongelmien ennaltaehkäiseminen ovat avainasemassa hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamisessa.
Budjettiriihessä sovitusti sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee työelämässä olevien työkykyä edistävien palveluiden ja etuuksien kokonaisuutta, joka tukee työllisyysasteen nostamista. Työ kytkeytyy sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen ja sen rahoitus on tarkoitus huomioida EU:n elpymisrahoitukseen perustuvassa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.
Juuri nyt on oikea aika investoida työkykyyn ja rakentaa sellaista työelämää, johon kaikki ovat tervetulleita ja jossa kaikki pidetään mukana.
Aino-Kaisa Pekonen
sosiaali- ja terveysministeri