Tilannekuva selkiytymässä sosiaaliturvan rakenteellisista ongelmista
Sosiaaliturvakomitean työn ensimmäinen vaihe on ongelmalähtöisen tilannekuvan laatiminen Suomen sosiaaliturvasta. Aloitus noudattaa komiteatyöskentelyn periaatetta, jonka mukaan pyritään yhteiseen näkemykseen asioiden tilasta, vaikka poliittisista arvovalinnoista ja ratkaisukeinoista oltaisiin eri mieltä.
Kulunut syksy ja talvi on osoittanut, että tämä vaihe on erittäin tarpeellinen. Vuosia, jopa vuosikymmeniä julkisessa ja poliittisessa keskustelussa esitetyistä sosiaaliturvan isoista ongelmista ei olekaan tarkemmassa tarkastelussa yhteistä käsitystä, ei edes käytettyjen käsitteiden osalta. Esimerkiksi sosiaaliturvan vastikkeellisuus tai monimutkaisuus tarkoittavat eri asioita eri puhujille. Osa ikuisilta tuntuvista kiistoista aiheutuu siitä, että puhujat yksinkertaisesti tarkoittavat eri asioita. Vähintä, mitä voimme tehdä, on päästä edes yhteiseen ymmärrykseen siitä, mistä olemme eri mieltä. Täysin valmiina ongelmalähtöisen tilannekuvan on tarkoitus olla vuoden 2021 lopussa.
Sosiaaliturvakomitealla on jo yhteinen näkemys sosiaaliturvan neljästä keskeisestä ongelmakokonaisuudesta, joita on konkretisoitu talven aikana. Sosiaaliturvan monimutkaisuus nousi ensimmäiseksi ongelmakokonaisuudeksi. Jatkotyössä monimutkaisuus on pilkkoutunut konkreettisiksi ongelmiksi: etuuksia ja määräytymisperusteita on liikaa, käsitteissä ja maksatusajankohdissa on tarpeetonta vaihtelua, perhekäsite ja perheenjäsenten huomioiminen etuuksissa ei kaikin osin vastaa nykykäsitystä. Myös sosiaaliturvan toimeenpano aiheuttaa monimutkaisuutta: tieto ei aina kulje tehokkaasti viranomaisten välillä tai asiointipalvelut ovat hajanaisia.
Toiseksi keskeiseksi ongelmakokonaisuudeksi komitea määritteli työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ongelmat. Kokonaisuus konkretisoitui sosiaaliturvan kannustin- ja byrokratialoukuiksi, kuten työttömyysturvan joustamattomuudeksi muuttuvissa työtilanteissa sekä toimeentulotuen ja ylivelkaantumisen aiheuttamiksi kannustinloukuiksi.
Kolmanneksi keskeiseksi ongelmakokonaisuudeksi komitea määritteli perusturvan, asumistuen ja toimeentulotuen vinoutuneen suhteen. Vinoutuminen ilmenee käytännössä siten, että tilapäiseksi tarkoitetusta toimeentulotuesta on tullut pitkäkestoinen tuki: Toimeentulotuesta on tullut asumistuen täydentäjä. Myös asiakasmaksuja ja lääkekustannuksia korvataan yhä enemmän toimeentulotuessa.
Neljänneksi keskeiseksi ongelmakokonaisuudeksi määriteltiin palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen ongelmat. Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä asiakkailla on suhteellisen pitkiä etuusjaksoja ilman velvoitetta tai mahdollisuutta osallistua palveluun. Palveluita on ylipäätään heikosti saatavilla. Lisäksi palveluiden tietopohja kaipaa kehittämistä. Palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen ongelmiin törmäävät esimerkiksi tosiasiallisesti työkyvyttömät työttömät.
Tilannekuva sosiaaliturvan keskeisistä rakenteellisista ongelmista alkaa siis hiljalleen selkiytyä. Sosiaaliturvakomitea alkaa käsitellä maaliskuussa viimeistä ongelmakokonaisuutta, palvelujen ja etuuksien yhteensovittamista. Toukokuussa komitea aloittaa yhteisen näkemyksen etsimisen siitä, mitä näistä sosiaaliturvan ongelmista lähdetään ratkaisemaan ja mille keskeisille arvovalinnoille ja sosiaaliturvan rakenteille ratkaisuja kyseisiin ongelmiin lähdetään etsimään. Komitea linjaa kannanotoissaan, mitkä ongelmat nostetaan jatkovalmisteluun uudistuksen tiekartalle sekä mille keskeisille arvovalinnoille ja tavoitteille ratkaisukeinoja kyseisiin ongelmiin lähdetään valmistelemaan. Komitea voi myös todeta mahdolliset ongelmakokonaisuuksien ulkopuolelle jääneet ongelmat, jotka tulisi nostaa uudistuksen tiekartalle, samoin esittää mahdollisia osauudistuksia suoraan nykyisen hallituksen lainvalmisteluun. Linjauksien tueksi tutkimus- ja arviointijaosto tuottaa muistion sosiaaliturvan arvovalinnoista, perusperiaatteista ja rahoituksesta.
Syksyn 2021 aikana komitea työstää kannanottoja sekä luonnostelee niiden pohjalta rakenteen ja työsuunnitelman komitean välimietinnölle, jossa kuvataan suunnitelma (tiekartta) vaiheittaiselle sosiaaliturvan kokonaisuudistukselle. Komitean välimietinnön sisältöä työstetään koko vuosi 2022 ja se julkaistaan hallituskauden lopussa maaliskuussa 2023.
Pasi Moisio
Sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja