Vammaislainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelu jatkuu
Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa pitkään tavoitellun vammaislainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua. Tavoitteena on selkeä, vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta turvaava laki, jossa vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään.
Valmistelijat aloittavat työn tapaamalla sidosryhmien edustajia ja etsimällä yhdessä heidän kanssaan toimivia ratkaisuja. Hallitus on valmis arvioimaan vaihtoehtoisia toteuttamistapoja uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.
Nykyiset perusoikeuksia turvaavat, vahvat oikeudet, kuten oikeus palveluasumiseen, henkilökohtaiseen apuun ja liikkumista tukeviin palveluihin on tarkoitus säilyttää. Jatkossa kehitettäisiin muun muassa henkilökohtaista apua ja lyhytaikaista huolenpitoa sekä valmennusta ja tukea uudenlaisena palveluna.
Tutkimustiedon mukaan ikääntymiseen liittyvä toimintakyvyn aleneminen alkaa nopeutua 75 ikävuoden jälkeen. Iäkkään henkilön kohdalla on siis yhä vaikeampi erottaa sitä, mikä toimintakyvyn alenema johtuu iästä ja mikä vammaisuudesta. Tästä syystä on helmikuussa osana kuntien kustannusten karsimista yhtenä vaihtoehtona esitetty 75 vuoden ikärajaa vammaispalveluihin hallitusohjelman edellyttämien säästöjen saamiseksi. Suurin osa säästöistä kertyisi kuljetuspalveluiden uudelleen organisoimisesta. Kaikkien iäkkäiden henkilöiden palvelutarve arvioitaisiin ja palvelujen järjestämisestä huolehdittaisiin tarpeen mukaan vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain pohjalta.
Uudistustyössä noudatetaan normaalia hyvää lainsäädäntötapaa ja kuunnellaan tarkasti sidosryhmiä kuten vammaiskentän toimijoita. Myös vaikutusselvitys tehdään, sekä perustus- ja yhdenvertaisuuslakien vaatimukset otetaan huomioon.
Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan vuonna 2019.
Lue lisää vammaislainsäädännön uudistuksesta
Lisätietoja:
erityisavustaja Eeva Salmenpohja, p. 050 5719 239
neuvotteleva virkamies Jaana Huhta, p. 0295 163407