Mikä on yleistuen ensimmäinen vaihe?

Yleistuki olisi ensi vaiheessa työttömän työnhakijan uusi sosiaaliturvaetuus, joka korvaisi Kelan maksamat työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Muutoksen myötä työmarkkinatuki- ja peruspäivärahajärjestelmät lakkautettaisiin. 

Yleistukea maksettaisiin, jos työttömällä työnhakijalla ei olisi oikeutta ansiopäivärahaan tai hänen ansiopäivärahakautensa olisi päättynyt ja hänellä olisi taloudellisen tuen tarve. Työttömän yleistuki olisi tasoltaan sama kuin nykyinen työmarkkinatuki, työttömän peruspäiväraha ja ansiopäivärahan perusosa (37,21 € per päivä vuonna 2025). 

Työtulojen noustessa yleistuki vähenee tasaisesti eli yleistuen saajan ansiotulot soviteltaisiin kuten työttömyysturvassa nykyisin. 

Työttömän yleistuen myöntäisi ja maksaisi Kansaneläkelaitos, ja sitä voisi hakea yhden hakemuksen mallin avulla.  Kela ottaa käyttöön yhden hakemuksen mallin työttömyysetuuden ja asumistuen hakemiseen viimeistään yleistuen käyttöönoton yhteydessä. Tulevaisuudessa Kelan asiakas voisi hakea eri etuuksia helposti yhdellä hakemuksella. Etuusjärjestelmää ei tarvitsisi tuntea yksityiskohtaisesti, vaan hakija ohjattaisiin elämäntilanteen mukaan oikeiden etuuksien piiriin.

Työttömän yleistuen saaminen edellyttäisi taloudellisen tuen tarvetta eli yleistuki olisi tarveharkintainen etuus (kuten nykyinen työmarkkinatuki). Tarveharkinta tarkoittaisi nykyisen työmarkkinatuen tarveharkinnan tapaan sitä, että henkilön muut kuin ansiotulot vaikuttaisivat yleistuen määrään tulorajan ylittävältä osalta. Näitä tuloja olisivat esimerkiksi pääomatulot tai vuokratulot (joista vähennettäisiin esim. sen hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot kuten yhtiövastike ja sähkömaksut vuokratulojen osalta). Eli henkilön oma varallisuus ei vaikuttaisi yleistuen määrään, mutta varallisuuden tuotto voi vaikuttaa.