Tutkimus: Johtoryhmät ja hallitukset eivät naisistu automaattisesti
Suomessa yritysjohtajilta edellytetään miehille tyypillisempää teknistä koulutusta. Tämä on suomalainen ilmiö verrattuna muihin EU-maihin. Tuoreen tilastoselvityksen mukaan johtajanaisten koulutustaustat ovat paljon monipuolisempia kuin miesten. Silti naisille tarjotaan jo uran alkuvaiheessa vähemmän vaativia tehtäviä ja naisilta edellytetään korkeampaa koulutusta hallituspaikoille pääsemiseksi. Näin todetaan sosiaali- ja terveysministeriön TASURI-hankkeen tutkimuksissa, jotka julkistettiin tiistaina 16. kesäkuuta.
Tutkimusten perusteella yrityksissä on kuitenkin tavoitteena saada hallituksista monimuotoisempia. Yritysten olisi kannattavaa hyödyntää paremmin naisten monipuolisia koulutusvalintoja ja urapolkuja sekä sukupuolten tasa-arvon edistämisen toimenpiteitä yritysten julkisuuskuvan parantamiseksi.
Tilastoselvitys ’Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa’ antaa uutta tietoa naisten ja miesten edustuksesta yritysten ylimmässä johdossa ja keskijohdossa. Pörssiyhtiöiden ja valtio-omisteisten yhtiöiden lisäksi tarkastelun kohteena olivat ensi kertaa myös suurimmat listaamattomat yhtiöt. Tutkimus ’Sukupuolten tasa-arvo yritysten ylimmän johdon rekrytoinneissa’ puolestaan tuo uutta tietoa yritysten johdon rekrytointikäytännöistä ja suorahakukonsulttien toiminnasta.
Naisten osuus ylimmässä johdossa on kasvanut viime vuosina. Pörssiyhtiöiden hallitusten ja johtoryhmien kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu hyvin, kun tarkasteltavana ovat vain suuret pörssiyhtiöt, mutta Euroopan komission asettamaan 40 prosentin tavoitteeseen on vielä matkaa. Pörssiyhtiöiden hallituksissa naisten osuus oli 23 prosenttia, listaamattomien yhtiöiden 19 prosenttia ja valtio-omisteisten yhtiöiden 39 prosenttia vuonna 2013.
Pörssiyhtiöiden johtoryhmissä (ml. toimitusjohtajat) naisten osuus oli 17 prosenttia ja listaamattomien yhtiöiden johtoryhmissä 18 prosenttia vuonna 2013. Sen sijaan valtio-omisteisten yhtiöiden johtoryhmissä naisia oli 26 prosenttia vuonna 2013 eli selvästi enemmän vuoteen 2007 verrattuna (16 %).
Toimitusjohtajina ja hallitusten puheenjohtajina on hyvin vähän naisia. Vuonna 2013 vain yhdessä pörssiyhtiössä oli toimitusjohtajana nainen. Listaamattomissa yhtiöissä oli kolme naista toimitusjohtajina (2 %) ja niin ikään valtio-omisteisissa yhtiöissä kolme naista (5 %). Sen sijaan valtio-omisteisissa yhtiöissä hallitusten puheenjohtajina oli naisia 22 prosenttia vuonna 2013.
Henkilöstön sukupuolijakaumalla on merkitystä naisten osuuteen ylimmässä johdossa. Naisia on keskimäärin enemmän hallituksissa ja johtoryhmissä silloin, kun henkilöstö on naisenemmistöinen ja vähemmän silloin, kun henkilöstö on miesenemmistöinen.
Eniten naisten osuuteen johdossa vaikuttanee kuitenkin se, missä tehtävissä naiset toimivat. Naiset toimivat etupäässä tukitoiminnoissa, kuten viestintä-, henkilöstö-, lakiasiain- tai talousjohtajana, mutta harvemmin liiketoiminnan johdossa. Tämä voi estää naisten etenemistä toimitusjohtoon ja hallituksiin. Sekä TASURI-hankkeen tilastoselvitys että rekrytointitutkimus osoittavat, että Suomessa johtajilta edellytetään yhä tietynlaista, miehille tyypillisempää urapolkua ja teknillistä koulutustaustaa. Tilanne ei parane itsestään ajan myötä, sillä nuoremmissa ikäluokissa naisten osuus ei aina ollut sen parempi kuin vanhemmissakaan ikäluokissa.
Ylimmän johdon rekrytointikäytäntöjä on tutkittu Suomessa aiemmin hyvin vähän. TASURI-hankkeen tutkimus osoittaa, että yrityksissä on tehty paljon sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja huomioimiseksi johdon rekrytoinneissa. Tämä toiminta ei kuitenkaan näy yritysten verkkosivuilla ja keskeisissä strategisissa asiakirjoissa. Sukupuolten tasa-arvon edistämistä ei osata hyödyntää yritysten työnantajakuvan parantamisessa ja kilpailuetuna.
TASURI-hankkeen rekrytointitutkimus sisältää kehittämissuositukset yrityksille ja suorahakuyrityksille sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamiseksi johdon rekrytoinneissa. Yrityksille muun muassa suositellaan, että yrityksessä asetetaan seurattavat tavoitteet sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi rekrytoitaessa johtajia ylimmän johdon tehtäviin ja että suorahakukonsultti esittelee vähintään yhden naisehdokkaan sekä nk. pitkällä että lyhyellä listalla.
Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen (TASURI) -hanketta (www.stm.fi/tasuri) toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikössä. Hankkeen tavoitteena on lisätä sukupuolten tasapuolista edustusta yritysten ylimmässä johdossa ja edistää naisten urakehitystä ja sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Hanke saa osarahoituksen Euroopan unionin Progress-ohjelmasta.
Lisätietoja:
projektipäällikkö Mia Teräsaho, STM, p. 02951 63415
projektisuunnittelija Mari Kupiainen, STM, p. 02951 63375
erikoistutkija Marjut Pietiläinen, p. 02955 12798 ja yliaktuaari Miina Keski-Petäjä, Tilastokeskus,
p. 02955 13240
tutkija, Tuija Koivunen, Tampereen yliopisto, p. 040 581 4592
Linkit:
- Tiivistelmä TASURI-rekrytointiselvityksen tuloksista
- Tiivistelmä TASURI-tilastoselvityksen tuloksista
- Tilastoselvitys: Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa (Julkari)
- Laadullinen tutkimus: Sukupuolten tasa-arvo yritysten ylimmän johdon rekrytoinneissa (Julkari)
- Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen (TASURI) -hanke (www.stm.fi/tasuri)