Toimeentulotuen muutokset tulevat voimaan 1.2.2026

Toimeentulotukeen tehtävät muutokset muun muassa vahvistavat tuen saajan velvoitteita hakea kokoaikatöitä ja ensisijaisia etuuksia. Toimeentulotuen kokonaisuudistuksen tavoitteena on selkiyttää toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena tukimuotona sekä ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja vahvistaa julkista taloutta. 

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa toimeentulotuen kokonaisuudistuksen, joka vahvistaa henkilön itsenäistä selviytymistä, vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta ja selkiyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena harkintaa vaativana perusturvaan kuuluvana rahaetuutena.

Muutokset toimeentulotuesta annettuun lakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettuun lakiin ja kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin on hyväksytty eduskunnassa. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina 16.1.2026. Lakimuutokset tulevat voimaan pääosin 1.2.2026.

Ensisijaisten etuuksien ja kokoaikatyön hakemisen velvoittavuutta vahvistetaan 

Toimeentulotuen hakijalle säädetään aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia toimeentulotuen sijaan. Ensisijaisia etuuksia ovat mm. työttömyysturvaetuudet ja opintotuki. Mikäli täysi-ikäisellä toimeentulotuen hakijalla ei ole esimerkiksi opiskelun, työttömyyden, sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa toimeentulotukeen nähden ensisijaista etuutta haettuna, Kelan tulee arvioida olisiko hänellä oikeus sellaiseen etuuteen. Jos henkilö ei Kelan kehotuksesta huolimatta hae yhden kuukauden aikana toimeentulotukeen nähden ensisijaisia etuuksia, toimeentulotuen perusosaa alennetaan 50 prosentilla, ellei yksilö- ja perhekohtainen kohtuusharkinta estä alentamista. 

Velvoite ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi kohdistetaan jatkossa kokoaikatyön hakemiseen, jolloin se on perusosan alentamisen uhalla velvoittavaa myös silloin, kun työkykyinen työllinen ei työskentele täysipäiväisesti, yritystoiminta ei ole kannattavaa tai opintoihin ei ole mahdollista saada opintotukea. Mikäli hakija ei määräajassa toimi kehotuksen mukaisesti toimeentulotuen perusosaa alennetaan 50 prosentilla. 

Muutosten tavoitteena on, että toimeentulotuen hakija pyrkii turvaamaan toimeentulonsa ensisijaisesti ansiotyöllä tai jos tähän ei ole mahdollisuutta, toimeentulotukeen nähden ensisijaisilla etuuksilla. Lisäksi tavoitteena on, että työtön henkilö ilmoittautuu aina kokoaikatyön hakijaksi ja siirtyy samalla työllistymistä edistävien palveluiden sekä palvelutarpeen arvioinnin piiriin. 

Perusosan alentaminen voidaan tehdä edellä mainituissa tilanteissa vain, jos se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. 

Perusosan alentamista työttömyysturvan sanktioiden seurauksena sujuvoitetaan 

Jos toimeentulotuen saajan työttömyysturvaetuuden maksu on keskeytetty työttömyysturvalaissa säädettyjen sanktioiden johdosta, saajan toimeentulotuen perusosaa alennetaan, ellei yksilö- ja perhekohtainen kohtuusharkinta estä alentamista. Alentamisen kesto riippuu työttömyysturvan katkeamisen kestosta, ollen kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Alentamisen suuruus on tällöin ensimmäiseltä kuukaudelta 20 prosenttia ja sen jälkeen 40 prosenttia. Alentamisprosentit pysyvät nykylainsäädännön mukaisina.  
 
Perusosan alentaminen on ensimmäisen kuukauden ajalta 20 prosenttia ja sen jälkeen 40 prosenttia myös toimeentulotuen tarpeen aiheuttavissa kotoutumissuunnitelmaan liittyvissä laiminlyönneissä sellaisten maahanmuuttajien osalta, joilla ei ole velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työvoimaviranomaiseen. Näissä tilanteissa perusosan alentamisen kestossa säilytetään jo voimassa oleva kahden kuukauden aikaraja. 
 
Toimeentulotuen hakijalla on aina mahdollisuus välttää perusosan alentaminen ja työttömyysetuuksien sanktiot osallistumalla työvoimapalveluihin tai kotoutumissuunnitelmaan siten, kuin niitä koskevassa lainsäädännössä edellytetään. 
 
Perusosan alentaminen voidaan tehdä edellä mainituissa tilanteissa vain, jos se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. 

Kuntien rahoitusosuuksiin ja tulojen huomioimiseen toimeentulotuessa tulee muutoksia 

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta nostetaan 50 prosentista sataan prosenttiin niiden 18–24-vuotiaiden toimeentulotuen saajien osalta, joiden perheessä ei asu muun ikäisiä henkilöitä. Rahoitus korvataan kunnille täysimääräisesti. Rahoitusosuuden noston tavoitteena on kannustaa kuntia nuorten työllistämiseen mahdollisimman nopeasti, jotta tukikaudet jäisivät mahdollisimman lyhyiksi. Muutos tulee voimaan vuoden 2027 alusta. 
 
Toimeentulotuen 150 euron ansiotulovähennys poistetaan 18 vuotta täyttäneiltä. Jatkossa 18 vuotta täyttäneiden osalta myös muut vähäisiksi katsottavat tulot ja avustukset huomioidaan tuloina täysimääräisesti. Kuitenkin omaishoitajien ja perhehoitajien hoitopalkkioon sovelletaan 150 euron ansiotulovähennystä vuoden 2027 loppuun saakka. Alle 18-vuotiaiden vähäiset ansiotulot ja lahjat jätetään kuitenkin edelleen huomioimatta tulona toimeentulotuen laskelmassa. 

Toimeentulotuen muutoksilla tavoitellaan säästöjä julkiseen talouteen 

Toimeentulotuen kokonaisuudistuksella arvioidaan olevan 70 miljoonan euron suora julkista taloutta vahvistava vaikutus uudistuksen ollessa täysimääräisesti voimassa, kun huomioidaan etuuksiin ja verokertymään tulevat muutokset. Uudistuksen arvioidaan kasvattavan toimeenpanokustannuksia yhteensä 18 miljoonalla eurolla. Uudistuksen on arvioitu lisäävän työllisyyttä 1 200 henkilöllä, mikä vahvistaa julkista taloutta noin 29 miljoonaa euroa. Kela maksoi perustoimeentulotukea noin 825 miljoonaa euroa vuonna 2024. 
 
Säästötavoitteeseen pääsemiseksi toimeentulotuen perusosan tasoa myös leikataan seuraavasti: 

• 18 vuotta täyttäneiden yksin asuvien henkilöiden osalta 3 %.  
• Vanhempansa luona asuvien 18 vuotta täyttäneiden osalta 3 %.  
• Muiden 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta noin 2 %. 

Esimerkiksi yksin asuvan 18 vuotta täyttäneen osalta leikkaus tarkoittaa 17,80 euron pienennystä toimeentulotuen perusosaan vuoden 2025 tasossa. Leikkaukset on rajattu koskemaan vain 18 vuotta täyttäneiden perusosia. Alle 18-vuotiaiden toimeentulotuen perusosa kasvaa jonkin verran (0–0,7 %), mikä vähentää muutosten vaikutuksia lapsiperheisiin. 

Hallitus ei tee muutoksia toimeentulotuen perusosan indeksikorotuksiin, vaan etuuksiin tehdään kansaneläkeindeksin mukaiset korotukset vuoden 2026 alussa. 

• Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
• Toimeentulotuki
• Kysymyksiä ja vastauksia toimeentulotuen kokonaisuudistuksesta
• Toimeentulotukeen on luvassa tiukennuksia helmikuusta alkaen – mitä se merkitsee asiakkaille? (Kela)

Lisätietoja 

osastopäällikkö Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085, [email protected]
Sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Annu Jaakkola, p. 029 516 3330, [email protected]