Suomessa suojellaan kaikkia lapsia, myös turvapaikanhakijoita

sosiaali- ja terveysministeriö

6.3.2018 11.03

Kolumni

Olipa lapsi syntynyt Suomessa tai jossain muualla, kaikkien lasten oikeus on saada huolenpitoa ja suojelua.

Turvapaikanhakijana Suomeen tulevat lapset saavat vastaanottokeskusten kautta suurimman osan tarvitsemistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Lapsille tarkoitetut ryhmäkodit ja tukiasuntolat ovat myös vastaanottokeskuksia. Sosiaalipalveluja annettaessa on kaikissa tilanteissa noudatettava hienovaraisuutta ja lievimmän riittävän toimenpiteen periaatetta, jollei lapsen etu muuta vaadi. Jos lapsi on tullut maahan yhdessä vanhempiensa kanssa, myös turvapaikkaa hakevia vanhempia pitäisi tukea kasvatustehtävässään ja huolehtia, että lastensuojelun toimenpiteistä aiheutuu mahdollisimman vähän haitallisia seuraamuksia lapselle ja hänen perheelleen.

Jos turvapaikkaa hakevalla lapsella todetaan lastensuojelun tarve, kunta vastaa lastensuojelun järjestämisestä.

Tarve selvitetään kunnan ja vastaanottokeskuksen henkilökunnan yhteistyössä, samoin periaattein kuin lastensuojelussa muutenkin ja lastensuojelulakia noudattaen. Lastensuojelulaki ei siis rajaudu vain Suomessa pysyvästi asuvia koskevaksi, vaan sen velvoitteet ovat yhtä vahvat myös niissä tilanteissa joissa lapsi on tilapäisesti Suomessa tai hakee turvapaikkaa. Kunta on oikeutettu laskuttamaan turvapaikkaa hakevan lapsen lastensuojelusta aiheutuneista kustannuksista vastaanottokeskusta.

Eräillä vastaanottokeskuspaikkakunnilla on ilmennyt epäselvyyttä siitä, minkä toimijan tehtävänä on antaa lastensuojelun palveluja alaikäisille turvapaikanhakijoille. Siksi STM antanut myös kuntainfon tästä aiheesta. Koottu tietoa turvapaikanhakijoista lastensuojelun asiakkaina on saatavilla lisäksi Lastensuojelun käsikirjasta

Turvapaikanhakijalapsi on usein paennut vainoa tai sotaa, kidutusta, väkivaltaa, syrjintää tai riistämistä tai ollut todistamassa sitä.

Lastensuojelun tarpeessa oleva lapsi on usein kokenut paljon asioita, jota lapsen ei toivoisi kokevan. Turvapaikanhakijalapsi on usein paennut vainoa tai sotaa, kidutusta, väkivaltaa, syrjintää tai riistämistä tai ollut todistamassa sitä. Hän on todennäköisesti menettänyt monia sukulaisia ja ystäviä. Matka Suomeen on voinut olla raskas ja monivaiheinen. Näiden lisäksi edessä on täysin uusi maa ja uusi kulttuuri. Ei ole ihme, jos osa lapsista tällaisella taustalla oireilee hyvin voimakkaastikin.

Vastaanottojärjestelmä vastaa pitkälle lasten ja perheiden tarpeisiin, mutta vastaanottokeskukset eivät voi ja saa jäädä yksin vaikeimpien tilanteiden kanssa. Lapsen edun avaaminen voi auttaa aikuisia tekemään ratkaisuja myös silloin, kun lapsen tarpeet näyttävät olevan ristiriidassa hänen vanhempiensa tai muiden aikuisten intressien kanssa.

Lapsen oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon perustuu YK:n
lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Sopimuksen merkitystä lastensuojelutyössä on kuvattu lyhyesti myös mm. lastensuojelun laatusuosituksessa. Sote-uudistuksen liittyvä lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma on yksi väylä tehdä lapsen oikeuksia näkyväksi Suomessa. Lapsen oikeudet eivät kuitenkaan ole minkään yksittäisen hallituskauden, hankkeen tai vain yksittäisen ihmisen asia. Lapsen oikeudet velvoittavat kaikkia aikuisia.

On selvää, että meidän on yhteiskuntana viime sijassa huolehdittava kaikkien Suomessa olevien lasten hyvinvoinnista. Se on minun ja sinun tehtävä.

Marjo Malja

sosiaalineuvos

Suomessa suojellaan kaikkia lapsia, myös turvapaikanhakijoita

Lisätietoa