Valtion aluehallinto uudistuu

"Nykyisin käsittelyajat ovat liian pitkiä ja vaihtelevat alueittain. Valvonnan tehostaminen on tarpeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen monimuotoistuu ja yksityisten palvelujen osuus kasvaa."

Asioiminen tulee kansalaisille selkeämmäksi, kun heidän ei tarvitse hakea hajallaan olevia palveluja, vaan valtion aluehallinnon palvelut löytyvät yhdestä paikasta.

Uuden aluejaon pohjana ovat nykyiset maakunnat. Nykyinen Länsi-Suomen lääni jaetaan kahdeksi alueeksi. Yhteen alueeseen voi kuulua useampia maakuntia.

Ensi vuoden alussa aloittaa toimintansa kuusi aluehallintovirastoa, avia, ja 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta, elyä. Niihin kootaan ja organisoidaan uudelleen lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, työsuojelupiirien ja tiepiirien tehtävät.

Lääninhallitusten hoitamat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävät kuten hankkeiden ohjaaminen ja valvonta sijoittuvat aveihin samoin työsuojelupiirien tehtävät.

Uudistus on historiallinen sikäli, että aluehallintoa on Suomessa uudistettu perusteellisemmin noin parin sadan vuoden välein. Läänit ja maaherrat ovat olleet Ruotsin vallan ajalta 1630-luvulta lähtien. Nyt läänit muuttuvat alueiksi ja niitä johtavat aluehallinnon johtajat.

Raimo Ikosen mielestä maaherra-nimikkeet olisi voitu säilyttää niin, että aluehallinnon historiasta olisi jäänyt jotain jäljelle. Samalla alueet olisivat saaneet paremmin kasvot.

"Uudistuksen tavoitteena on hallinnon yksinkertaistaminen, mutta avien ohjauksesta on tulossa melko monimutkaista", Ikonen toteaa.

Aveissa on kahdeksan ministeriön alaisia tehtäviä. Valtiovarainministeriön johdolla tehdään strateginen asiakirja, jossa määritellään aluehallinnon päälinjaukset, tavoitteet ja resurssit. Sen allekirjoittavat kaikki kahdeksan ministeriä.

Lisäksi valtiovarainministeriön johdolla tehdään strateginen tulossopimus. Siihen viedään avikohtaiset tavoitteenasettelut ja se, mihin määrärahat kohdistetaan. Lisäksi lähes jokainen ministeriö tekee oman väkensä kanssa toiminnallisen tulossopimuksen.

"Näitä asiakirjoja tehtäessä ministeriöt neuvottelevat ristiin rastiin ja lisäksi kuunnellaan maakuntaliittoja. Näin monimutkainen hallinto ei ole oikein tuottavuusohjelman hengen mukaista. Tulokseen verrattuna tämä on aika kallista touhua", Ikonen toteaa.

"Kyllä tämänkin kanssa eletään, mutta strategia-asiakirja ja ministeriöiden tekemät tulossopimukset olisivat riittäneet."

Sosiaali- ja terveysministeriön kannalta ongelma on, että avien resursseista päättää valtiovarainministeriö. STM:n tehtäväksi jää vain oman alansa toiminnanohjaus.

"Avien henkilöstöstä on 76 prosenttia sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä. Olisi ollut luontevaa, että STM vastaisi resursseista ja päätöksenteosta. Toki meitä kuunnellaan", Ikonen sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön ääni välittyy toiminnallisten tulossopimusten ja esimerkiksi resursseja jaettaessa avin johtoryhmän kautta. Ensimmäisten toiminnallisten tulossopimusten valmistelu STM:n ja avien kesken alkaa elokuussa. Vastaisuudessa tulossopimus tehdään hallituskaudeksi ja sitä tarkennetaan vuosittain.

Tulossopimuksilla kanavoidaan avien kautta eri toimeenpanohjelmien toteuttaminen. Lupa- ja valvonta-asioissa on tarkat käsittelyaika ja yksikkökustannustavoitteet. STM:n tehtävänä on huolehtia siitä, että palvelujen valvonta toimii ja siihen on riittävästi resursseja.

Uudistuksessa selvennetään myös Valviran ja avien välistä yhteistyötä. Valvira hoitaa keskitettyä valtakunnallista valvontaa. Avien tehtävänä on alueellinen valvonta.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn kanssa tehtyjen sopimusten mukaan työsuojelulla pitää olla itsenäinen asema ja sen se säilyttää avissakin. Muista tehtävistä poiketen STM ohjaa sitä suoraan.

"Toivon kuitenkin, että työsuojelu ei eristäytyisi vaan osallistuisi omalla panoksellaan avien toimintaan. Työsuojelu pystyy vaikuttamaan johtoryhmän jäsenenä koko avin toimintaan" Ikonen tähdentää.

Hän on tyytyväinen, että työsuojelusta aluksi esitetty 100 henkilötyövuoden leikkaus saatiin neuvotteluissa supistumaan 25:een.

Uudistusta koskevat lait on kirjoitettu ja hallituksen esitys on annettu eduskunnalle, jossa ne ovat valiokuntakäsittelyssä. Parhaillaan valmistellaan uudistukseen liittyvää asetusta. Alueelliset muutosryhmät valmistelevat henkilöstön sijoittamista ja muutoksen läpiviemistä. Lakkautettavien läänien ja työsuojelupiirien henkilöstö siirtyy avien tai elyjen palvelukseen. Uudistus koskee noin 6 000 työntekijää.

"Toivottavasti henkilöstön sijoitus sujuu yhtä hyvin kuin uudistus on sujunut tähän asti. Tämä on ollut siitä harvinainen uudistushanke, että se on pysynyt aikataulussaan, vaikka neuvoteltavaa on ollut melkoisesti. Vieläkin uudistusta valmistelee 21 työryhmää", Ikonen kertoo.

Merja Moilanen