Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle 2020
Hallitus ehdottaa budjettiesityksessään, että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahat ovat 14,8 miljardia euroa vuonna 2020.
Se on noin 256 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin työllisyyden kasvusta sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun alennuksen pienentymisestä.
Talousarviossa muun muassa korotetaan perusturvaa ja pientä eläkettä saavien eläkkeitä. Lapsiperheiden asema paranee, kun lapsien ja perheiden palveluja kehitetään. Suomeen esitetään perustettavaksi lastenasiaintaloja, jotka auttavat seksuaalirikosten uhreiksi joutuneita lapsia.
Niin sanottu yksinhuoltajakorotus eli yksinhuoltajille tarkoitettu korotus lapsilisään kasvaa. Myös elatustukea sekä neljännestä ja sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää korotetaan.
Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vahvistetaan, kun terveysalan kansallinen kasvustrategia saa jatkoa ja kun käynnistetään uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toimintaa. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluja parannetaan, kun esimerkiksi hoitotakuuta ja ikäihmisten hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusta täsmennetään.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 34 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 29 prosenttia sekä työttömyysturvaan 15 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 13 prosenttia, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen avustusten osuus 3 prosenttia ja kuntien järjestämän sosiaaliterveydenhuollon osuus 2 prosenttia. Lisäksi kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut saavat rahoitusta peruspalvelujen valtionosuuden kautta.
Lapsilisiin ja elatustukeen korotuksia
Yksinhuoltajille tarkoitettu lapsilisäkorotus sekä neljännestä ja sitä seuraavista lapsista maksettava lapsilisä nousevat kummatkin 10 eurolla vuoden 2020 alusta lukien. Samalla yksinhuoltajan perusosan korotusta toimeentulotuessa nostetaan noin 20 eurolla, jotta lapsilisän korotuksesta hyötyvät myös toimeentulotukea saavat yksinhuoltajaperheet. Elatustukeen ehdotetaan 7 euron korotusta. Näihin uudistuksiin on varattu yhteensä 36,3 miljoonaa euroa.
Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin STM varaa 4,3 miljardia euroa. Se on 92 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Vähennys johtuu pääasiassa tarvearvioiden pienentymisestä asumistuessa ja perustoimeentulotuessa.
Pientä eläkettä saavien eläkkeeseen korotus
Pientä eläkettä saavien eläkkeitä korotetaan. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan noin 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Korotus kohdistuu eläkkeensaajiin, joiden kokoaniseläke on parisuhteessa asuvalla henkilöllä alle 1200 euroa ja yksinasuvalla henkilöllä alle 1300 euroa kuukaudessa. Tästä aiheutuvat kustannukset julkiseen talouteen ovat nettona 183 miljoonaa euroa.
Lisäksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksien rahoitusosuuksia tarkistetaan. Tämä säästää valtion menoja 1 miljoona euroa ja kasvattaa vakuutettujen kustannuksia 1,4 miljoonalla eurolla. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen hoitokulujen laskentaperusteen muutos vastaamaan paremmin toteutuneita hoitokuluja lisää valtion kustannuksia 5 miljoonaa euroa.
Kansaneläkelaitoksen (Kela) toimintakuluihin ehdotetaan 438,9 miljoonaa euroa.
Myös perusturvaan korotus
Perusturvaan eli vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tehdään 20 euron korotus. Tästä aiheutuvat kustannukset valtiolle ovat 39,6 miljoonaa euroa.
Lisäksi ehdotetaan lääkekorvausjärjestelmän ehdollisen korvattavuuden määräaikaisuuteen jatkoa. Tavoitteena on saada lisää kokemuksia mallista, jossa uusien lääkkeiden käyttöön otosta aiheutuvaa taloudellista riskiä jaetaan lääketeollisuuden ja yhteiskunnan kesken.
Kuntouttavaan työtoimintaan ehdotetaan 28,4 miljoonan euron määrärahaa, joka on 1,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Kasvu aiheutuu asiakasmäärien kasvusta.
Sairausvakuutuksen rahoitukseen ehdotetaan 1,98 miljardin määrärahoja. Se on 450 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Vähennys aiheutuu pääosin työnantajan sairausvakuutusmaksun alennuksen pienentämisestä.
Työttömyysturvaa kehitetään
Aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan. Tästä aiheutuvat kustannukset valtiolle ovat 13,7 miljoonaa euroa. Lisäksi palkansaajan työttömyyspäivärahan lisäpäivien ikärajaa nostetaan. Jatkossa vuonna 1961 tai myöhemmin syntyneen pitää olla täyttänyt 62 vuotta, jotta hänellä on oikeus lisäpäiviin. Samalla työnantajan omavastuun raja lisäpäivien päivärahamenoista nousee yhdellä vuodella. Lisäpäivien ikärajaa koskevien muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020 ja se säästää valtion menoja 23 miljoonaa euroa. Työttömyysturvaan ehdotetaan 2,23 miljardin euron määrärahoja. Se on 135 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Vähennys aiheutuu pääasiassa työllisyyden kasvusta.
Työllisyystavoitteiden saavuttamista tuetaan myös osatyökykyisille suunnatulla työkykyohjelmalla, työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalla sekä jatkamalla palkkatuen rahoittamista työttömyysetuusmääräahoista. Yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa toteutettavaan Osatyökykyisten työkykyohjelmaan kohdennetaan 10 miljoonaa euroa vuodelle 2020, josta STM:n osuus on 4,5 miljoonaa euroa. Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman käynnistämiseen on varattu 1 miljoonaa euroa vuodelle 2020.
Lapsien ja perheiden palveluja kehitetään
Lapsien ja perheiden palvelujen kehittämiseen sekä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkoon osoitetaan 10 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2020.
Turvakotien toimintaan varataan 21,6 miljoonaa euroa, josta 2 miljoonaa euroa on turvakotipaikkojen lisäämiseksi. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon ministeriö ehdottaa 1,5 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Lisäksi Suomeen perustetaan lastenasiaintaloja, jotka auttavat seksuaalirikosten uhreiksi joutuneita lapsia. Talojen avulla pystytään selvittämään ja ehkäisemään lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Lastenasiaintaloille STM ehdottaa 1,6 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Yli 16-vuotiaiden seksuaalirikosten uhrien tukikeskuksille (SERI-keskus) perustetaan niin sanottuja satelliittikeskuksia, jotka laajentavat keskusten palveluja ja kattavuutta. Tähän on varattu 0,3 miljoonaa euroa vuodelle 2020.
Lapsistrategian valmisteluun varataan 2 miljoonaa euroa vuodelle 2020.
Sosiaali- ja terveyspalveluja parannetaan
Kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdennetaan 301 miljoonan euron määrärahaa. Se on 99 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Lisäys aiheutuu 97 miljoonan euron määrärahasta, joka on tarkoitettu sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Kehittämishankkeiden tavoitteena on parantaa peruspalveluiden saatavuutta, saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja laatua.
Määrärahoja kohdennetaan muun muassa siten, että omaishoitoa, perhepalveluja, lääkehuoltoa sekä kaksikielisiä palveluja kehitetään ja kehitysvammaisten henkilökohtaista budjettia kokeillaan.
Kotihoidon kehittämishankkeelle varataan 2 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Vanhusten tehostettuun palveluasumiseen säädetään sitova henkilöstömitoitus 0,7, johon varataan 5,0 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Sitovan henkilöstömitoituksen siirtymäajan jälkeiset täysimääräiset resurssivaikutukset huomioidaan julkisen talouden suunnitelmassa (JTS) ja tulevissa talousarvioissa. Kansallisen mielenterveysstrategian laatimiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen varataan 10 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Saattohoidon kehittämiseen varataan 2 miljoonaa euroa vuodelle 2020.
Lisäksi hallitus toteuttaa hoitotakuun, jonka tavoitteena on, että kiireettömässä tapauksessa ihminen pääsee hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Sen toteuttamiseen varataan ensi vuodelle 60 miljoonaa euroa.
Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan on sama kuin vuonna 2019 eli noin 29 miljoonaa euroa. Rikosasioiden sovitteluun STM ehdottaa 7,0 miljoonan euron määrärahaa.
Ikäohjelma edistämään iäkkäiden hyvinvointia ja terveyttä
Iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävän ikäohjelman laatimiseksi ehdotetaan 5 miljoonaa euroa vuodelle 2020.
Lisäksi käynnistetään vanhusasiavaltuutetun toiminta.
Terveysalan kasvustrategiaa tuetaan
Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian tukemiseen varataan 7,0 miljoonan euron määrärahaa. Toimenpiteillä tuetaan kansallisten osaamiskeskittymien perustamista ja toiminnan kehittämistä. Osaamiskeskittymillä tarkoitetaan kansallista syöpäkeskusta, neurokeskusta, biopankkeja ja valmisteilla olevia genomikeskusta ja lääkekehityskeskusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toimintakuluihin ministeriö ehdottaa 5,2 miljoonaa euroa. Tietolupaviranomainen aloitti toimintansa vuonna 2019.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintaan ehdotetaan yhteensä 204,0 miljoonaa euroa.
Kansallista rokotusohjelmaa laajennetaan
Kansallista rokotusohjelmaa uudistetaan, kun jatkossa TBE-rokotusta, eli punkkirokotusta, saa entistä useammalta alueelta ja kun HPV-rokotukset, papilloomavirusrokote, ovat myös poikien saatavilla. Laajennukseen varataan 2 miljoonaa euroa. Influenssarokotteiden kustannusten nousuun kohdennetaan 2,26 miljoonan euroa.
Terveyden ja toimintakyvyn edistämiselle ehdotetaan yhteensä 37,5 miljoonan euron määrärahaa. Se on 2,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019.
Tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmat
Tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmaan varataan 0,5 miljoonaa euroa. Määrärahalla toteutetaan toimia, joilla yhteiskunnasta halutaan tehdä tasa-arvoisempi.
Muu tutkimus ja koulutus
Terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoiseen tutkimukseen ehdotetaan 25 miljoonaa euroa. Lisäksi terveydenhuollon yksiköiden lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvauksiin varataan 96 miljoonaa euroa.
Veteraaneille, asevelvollisille ja lähiomaisille tukea
Veteraanien tukemiseen varataan 208 miljoonaa euroa. Se on 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Määrärahojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että veteraaneja on vuosi vuodelta vähemmän kuin aikaisemmin.
Määrärahoista suuntautuu 62 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin, 25 miljoonaa euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin ja 7,3 miljoonaa euroa rintamalisiin sekä 107,6 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin.
Sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen 5 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon ehdotetaan 1,1 miljoonaa euroa.
Lomitustoiminta ja sijaisapu
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenevat 11,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja ovat 122,8 miljoonaa euroa. Vähennys johtuu tarvearvion muutoksesta. Maatalousyrittäjien jaksamista tukevaa Välitä viljelijästä -hanketta jatketaan ja hankkeelle on varattu määrärahat myös vuosille 2021–2022.
Avustukset yhteisöille ja säätiöille
Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan 380 miljoonan euron määrärahaa. Määräraha on 18 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019 ja johtuu aiempien vuosien jakamattoman rahapelituoton purusta ja muiden Veikkaus Oy:n tuotolla rahoitettavien momenttien määrärahatarpeen laskusta.
Lisätietoja
Erityisavustaja Jiri Sironen, p. 0295 163 410 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Timo Lehtinen, p. 0295 163 387 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Silja Borgarsdóttir Sandelin, p. 0295 150 116 (yleiset kysymykset)
Kansliapäällikkö Kirsi Varhila, p. 0295 163 338 (yleiset kysymykset, sote-uudistus ja palvelujärjestelmä)
Johtaja Tuija Kumpulainen, p. 0295 163 280 (palvelut, hyvinvointi ja terveys, ympäristöterveys, STEA, veteraaniasiat)
Osastopäällikkö Outi Antila, p. 0295 163 164 (sosiaalivakuutusasiat)
Johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085 (sosiaalivakuutusasiat, etuudet)
Johtaja Hannu Ijäs, p. 0295 163 248 (takuueläke, sotilastapaturmakorvaukset)
Johtaja Essi Rentola, p. 0295 163 155 (asumiseen perustuva sosiaaliturva)
Strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, p. 0295 163 382 (terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia)
Johtaja Taru Koivisto, p. 0295 163 323 (rokotusohjelma, terveyden edistämisen määrärahat)
Talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (talousarvio)
Taloussuunnittelupäällikkö Tomas Forsström, p. 0295 163 563 (virastot ja laitokset)
Neuvotteleva virkamies Susanna Grimm-Vikman, p. 0295 163 172 (sosiaali- ja terveysasiat, kuntien valtionosuudet, työttömyysturva)
Finanssisihteeri Marianne Koivunen, p. 0295 163 573 (sosiaalivakuutus)
Erityisasiantuntija Satu Seikkula p. 0295 163 479 (valtionavustukset, kuntien valtionosuudet)
Finanssineuvos Minna Liuttu, p. 0295 163 582 (sosiaalivakuutus)
Neuvotteleva virkamies Lassi Kauttonen, p. 0295 163 577 (STEA-avustukset)
Johtaja Tanja Auvinen, p. 0295 163 715 (tasa-arvoasiat)
Johtaja Minna Saario, p. 0295 163 146 (sote-uudistus ja palveluiden digitalisointi)
Erityisasiantuntija Jukka Lähesmaa, p. 0295163139 (sote-tietolupaviranomainen)
Kaikki budjettimateriaali valtioneuvoston sivuilla (valtioneuvosto.fi)
Pienituloisten perusturvaetuuksiin esitetään korotuksia (stm.fi)
Työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärää alennettaisiin 0,49 prosenttiyksiköllä (stm.fi)
Ehdollista korvattavuutta lääkekorvausjärjestelmässä ehdotetaan jatkettavaksi (stm.fi)
Pienimipiin eläkkeisiin esitetään korotuksia (stm.fi)
Pienten eläkkeiden korottaminen - Kysymyksiä ja vastauksia (stm.fi)
Aktiivimallin purkaminen - Kysymyksiä ja vastauksia (stm.fi)
Vaasan sairaalaan laaja ympärivuorokautinen päivystys (stm.fi)