Työttömyysturvan aktiivimallin purkaminen - Kysymyksiä ja vastauksia

1.1.2020 alkaen Kela tai työttömyyskassat eivät enää seuraisi työttömyysetuuden saajan aktiivisuutta aktiivimallin perusteella. Työstä saatavat tulot ja työtunnit pitäisi edelleen ilmoittaa sovitellun työttömyysetuuden maksamista ja työssäoloehdon seurantaa varten. Myös osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun (esimerkiksi työkokeilu, työvoimakoulutus tai kuntouttava työtoiminta) tulisi edelleen ilmoittaa hakemuksessa, samoin on ilmoitettava mahdolliset päivät, joina palveluun ei osallistu.

Työttömän työnhakijan yleisenä velvollisuutena on jatkossakin hakea aktiivisesti työtä ja koulutusta sekä toteuttaa työ- ja elinkeinotoimiston kanssa laadittua työllistymissuunnitelmaa. Työnhakijan on muun muassa haettava ja oltava valmis vastaanottamaan tarjottua työtä ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin ja toimenpiteisiin. Jos näitä velvollisuuksia ei täytä, työttömyysetuuden voi menettää määräajaksi tai toistaiseksi.

Lisätietoja etuuden hakemisesta saa Kelasta tai omasta työttömyyskassasta. Lisätietoja työllistymistä edistävistä palveluista saa TE-toimistosta.

Jos työttömyysetuutta on aiemmin aktiivimallin perusteella alennettu, se palautuisi normaalin suuruiseksi vuoden 2020 alusta. Tammikuussa maksuun tuleviin mutta vuonna 2019 kertyneisiin työttömyysetuuksiin aktiivimallin leikkurit vielä vaikuttaisivat. Joulukuulta 2019 maksettava etuus voitaisiin siis maksaa vielä alennettuna vuoden 2020 puolella.

Ei mitään. Etuutta haetaan normaalisti ja 1.1.2020 jälkeiselle ajalle kohdistuva etuus maksetaan täytenä. Etuuden määrän muutoksesta ei anneta automaattisesti kirjallista päätöstä, mutta hakija voi pyytää päätöksen etuuden maksajalta.

Aktiivimalliin liittyi työttömyyden alkuun asetettavan omavastuuajan lyhentäminen aiemmasta seitsemästä arkipäivästä viiteen arkipäivään. Työttömyyden alun omavastuuaikaa ei esitetä muutettavaksi, joten se olisi jatkossakin nykyinen viisi arkipäivää.

Nyt esitettävä lakimuutos ei sisällä muutoksia julkisia työvoima- ja yrityspalveluita koskeviin säännöksiin tai palveluiden saatavuuteen. Työ- ja elinkeinotoimisto ja työnhakija arvioivat jatkossakin yhdessä työnhakijan palvelutarpeen, jonka perusteella hänelle tarjotaan parhaiten sopivia palveluja.

Työttömyyden aikainen työnteko ja työllistyminen ovat yleistyneet aktiivimallin voimaan tulon jälkeen. Tutkimuksella ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan aktiivimallin työllisyysvaikutuksia, koska muu työllisyys- ja suhdannekehitys on samaan aikaan ollut myönteistä.

Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavien työllistyminen on parantunut, mutta on vaikea sanoa mikä on aktiivimallin osuus tässä kehityksessä. Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavien ihmisten työttömyys ei ollut tutkimuksen mukaan vähentynyt.

Aktiivimalli on lisännyt työttömien osallistumista työllistymistä edistäviin palveluihin. Tämä on koskenut erityisesti lyhyitä, enintään viisi päivää kestäviä palvelujaksoja. On mahdollista, että aktiivimalli on aktivoinut ihmisiä erityisesti osallistumaan työllistymispalveluihin ja mallin kumoaminen vähentäisi tätä aktiivisuutta. Toisaalta on vaikea sanoa, onko aktiivisempi osallistuminen palveluihin lisännyt työllistymistä. Aktiivisella työvoimapolitiikalla voidaan edelleen ylläpitää korkeaa osallistumista työllistymistä edistäviin palveluihin, jos niihin ohjataan esimerkiksi työttömien määräaikaishaastatteluissa, palveluja sisällytetään työllistymissuunnitelmiin ja työttömyysturvan saajia velvoitetaan osallistumaan.

Aktiivimallin voimassa olon aikana työmarkkinatukea on alennettu aktiivimallin perusteella kuukaudessa keskimäärin 39 prosentilla saajista (34 % päivistä), työttömyyspäivärahaa 31 prosentilla saajista (26 %) ja ansiopäivärahaa 32 prosentilla saajista (29 %). Aktiivimalli on alentanut erityisesti ikääntyneiden työttömien työttömyysetuutta.

Aktiivimallin vaikutuksia koskevien tietojen perusteella etuuden alentaminen ei ole ollut yleisempää harvaanasutuilla alueilla kuin kaupungeissa. Maakuntien välillä on kuitenkin jonkin verran eroja siinä, kuinka yleistä etuuden alentaminen on ollut. Miesten etuuksia on alennettu useammin kuin naisten.

Aktiivimallin vaikutuksia on selvitetty kolmessa erillisessä hankkeessa, joista viimeisimpänä on julkaistu VATTin tutkimuksen loppuraportti:

• Kyyrä, Naumanen, Pesola, Uusitalo ja Ylikännö: Aktiivimallin vaikutus työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan (VATT Tutkimukset 46)
• Kyyrä, Naumanen, Pesola, Uusitalo ja Ylikännö: Aktiivimallin vaikutusten arviointi, Mallin käyttöönoton jälkeisiä muutoksia työttömyysetuuksissa, työttömyyden aikaisessa työnteossa, työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisessa sekä työ- ja elinkeinotoimistojen toiminnassa, väliraportti 3.5.2019.
• Kyyrä, Pesola ja Uusitalo: Aktiivimalli ja ansiosidonnainen työttömyysturva, VATT Muistiot 57.
• Kelan selvitys aktiivimallin vaikutuksista työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajiin.

Aktiivimallin kumoaminen edellyttää työttömyysturvalain muuttamista.  Aktiivimallin kumoamisen vuoksi muutettaisiin myös työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia ja työttömyyskassalakiin sisältyviä ansiopäivärahan valtionosuutta koskevia säännöksiä. Hallituksen esitys lakien muuttamisesta annettiin eduskunnalle 7.11.2019. Eduskunnan pitää hyväksyä hallituksen esitys ennen kuin se voi tulla voimaan.

Hallitusohjelmassa tavoitellaan 75 prosentin työllisyysastetta. Sen saavuttamiseksi käytetään keinoja, jotka ovat kustannustehokkaita, vaikuttavia ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia. Uudistukset toteutetaan niin, että ne lisäävät luottamusta ja osallisuutta ja vähentävät ihmisten epävarmuutta työstä ja toimeentulosta. Työttömät ihmiset ovat kokeneet aktiivimallin hyvin epäoikeudenmukaiseksi, koska työttömyysetuutta on leikattu myös silloin, kun työtä ei ole ollut tarjolla.

Hallitus valmistelee uusia työllisyystoimia 75 prosentin työllisyysastetavoitetta silmällä pitäen aktiivimallin purkamisesta riippumatta. Hallitus on sopinut syksyn budjettiriihessä lukuisia työllisyyttä edistäviä toimia, joista osa kuuluu myös sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluvastuulle. Keskeisiä hankkeita ovat esimerkiksi työkykyohjelma, jolla tuetaan osatyökykyisiä työmarkkinoille, sekä sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jonka parlamentaarinen valmistelu käynnistyy pian. Hallitus antoi 7.11. eduskunnalle esityksen työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan nostamisesta (nk. eläkeputki), jonka arvioidaan lisäävän työllisten määrää noin 6000 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä.