Työttömyysturvan aktiivimalli ja sen purkaminen 16.8.2019 lausunnolle lähetetyn HE-luonnoksen mukaan – Kysymyksiä ja vastauksia
1.1.2020 alkaen Kela tai työttömyyskassat eivät enää seuraisi työttömyysetuuden saajan aktiivisuutta aktiivimallin perusteella. Työstä saatavat tulot ja työtunnit pitäisi edelleen ilmoittaa sovitellun työttömyysetuuden maksamista ja työssäoloehdon seurantaa varten. Myös osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun (esimerkiksi työkokeilu, työvoimakoulutus tai kuntouttava työtoiminta) tulisi edelleen ilmoittaa hakemuksessa, samoin on ilmoitettava mahdolliset päivät, joina palveluun ei osallistu.
Työttömän työnhakijan yleisenä velvollisuutena on jatkossakin hakea aktiivisesti työtä ja koulutusta sekä toteuttaa työ- ja elinkeinotoimiston kanssa laadittua työllistymissuunnitelmaa. Työnhakijan on muun muassa haettava ja oltava valmis vastaanottamaan tarjottua työtä ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin ja toimenpiteisiin. Jos näitä velvollisuuksia ei täytä, työttömyysetuuden voi menettää määräajaksi tai toistaiseksi.
Lisätietoja etuuden hakemisesta saa Kelasta tai omasta työttömyyskassasta. Lisätietoja työllistymistä edistävistä palveluista saa TE-toimistosta.
Jos työttömyysetuutta on aiemmin aktiivimallin perusteella alennettu, se palautuisi normaalin suuruiseksi vuoden 2020 alusta. Tammikuussa maksuun tuleviin mutta vuonna 2019 kertyneisiin työttömyysetuuksiin aktiivimallin leikkurit vielä vaikuttaisivat. Joulukuulta 2019 maksettava etuus voitaisiin siis maksaa vielä alennettuna vuoden 2020 puolella.
Ei mitään. Etuutta haetaan normaalisti ja 1.1.2020 jälkeiselle ajalle kohdistuva etuus maksetaan täytenä. Etuuden määrän muutoksesta ei anneta automaattisesti kirjallista päätöstä, mutta hakija voi pyytää päätöksen etuuden maksajalta.
Aktiivimalliin liittyi työttömyyden alkuun asetettavan omavastuuajan lyhentäminen aiemmasta seitsemästä arkipäivästä viiteen arkipäivään. Työttömyyden alun omavastuuaikaa ei esitetä muutettavaksi, joten se olisi jatkossakin nykyinen viisi arkipäivää.
Nyt esitettävä lakimuutos ei sisällä muutoksia julkisia työvoima- ja yrityspalveluita koskeviin säännöksiin tai palveluiden saatavuuteen. Työ- ja elinkeinotoimisto ja työnhakija arvioivat jatkossakin yhdessä työnhakijan palvelutarpeen, jonka perusteella hänelle tarjotaan parhaiten sopivia palveluja.
Työttömyyden aikainen työnteko ja työllistyminen ovat yleistyneet aktiivimallin voimaan tulon jälkeen. Aktiivimallin työllisyysvaikutusten arviointi on kuitenkin vaikeaa, sillä mallin vaikutuksia on vaikea erottaa samaan aikaan tapahtuneesta muusta työllisyys- ja suhdannekehityksestä.
Aktiivimallin voimassa olon aikana työmarkkinatukea on alennettu aktiivimallin perusteella kuukaudessa keskimäärin 39 prosentilla saajista (34 % päivistä), työttömyyspäivärahaa 31 prosentilla saajista (26 %) ja ansiopäivärahaa 32 prosentilla saajista (29 %). Aktiivimalli on alentanut erityisesti ikääntyneiden työttömien työttömyysetuutta.
Aktiivimallin vaikutuksia koskevien tietojen perusteella etuuden alentaminen ei ole ollut yleisempää harvaanasutuilla alueilla kuin kaupungeissa. Maakuntien välillä on kuitenkin jonkin verran eroja siinä, kuinka yleistä etuuden alentaminen on ollut.
Aktiivimallin vaikutuksia on selvitetty kolmessa erillisessä hankkeessa, joista VATT:n tutkimus on vielä käynnissä:
Aktiivimallin kumoaminen edellyttää työttömyysturvalain muuttamista. Aktiivimallin kumoamisen vuoksi muutettaisiin myös työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia ja työttömyyskassalakiin sisältyviä ansiopäivärahan valtionosuutta koskevia säännöksiä. Hallituksen esitys lakien muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2019. Sen jälkeen eduskunnan pitää hyväksyä hallituksen esitys ennen kuin se voi tulla voimaan.
