Sosiaali- ja terveysministeriön säädösvalmistelu sai kiitosta

Valtiontalouden tarkastusviraston toteuttaman tarkastuksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön säädöstyö onnistuu haasteista huolimatta hyvin.

Työn onnistumisesta kertoo jo se, että yli puolet esityksistä hyväksyttiin eduskunnassa muuttumattomina. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee hallituksen esityksistä suuren osan. Toissa vuonna niitä oli 56 kappaletta.

Myös säädösehdotusten laatu sai kiitosta. Tarkastusviraston mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä toimitaan lähtökohtaisesti valtioneuvoston ja oikeusministeriön määrittelemien hyvän säädösvalmistelun periaatteiden mukaisesti. Valmisteluorganisaation ja suunnittelujärjestelmän virasto katsoi toimiviksi. Henkilökunnan se kehui asiantuntevaksi ja motivoituneeksi.

Lisäksi tarkastusvirasto havaitsi, että ministeriössä on kehitetty hyvän säädösvalmistelun edellytyksiä. Useimmiten valmistelijan tukena on työpari tai työryhmä tai valmistelu itsessään tapahtuu työryhmässä. Ministeriön ilmipiirin virasto arvioi kannustavaksi.

Tarkastusviraston antamalla palautteella on suuri painoarvo, sillä säädösvalmistelun laadulla on suoraa ja välillistä julkistaloudellista merkitystä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan säädökset vaikuttavat kansalaisiin, valtion ja kuntien talouteen sekä työmarkkinaosapuoliin.

Niukat resurssit ja kireät aikataulut haasteinaValtiontalouden tarkastusviraston tavoitteena oli saada kokonaiskuva sosiaali- ja terveysministeriön säädösvalmistelusta. Huomion keskipisteessä oli johtaminen ja sen luomat edellytykset laadukkaalle lainsäädännölle. Lisäksi virasto tarkasteli sitä, miten säädösvalmistelun eri osa-alueet toimivat käytännössä.

Tarkastusvirasto myönsi säädöstyön vaativuuden. Lakiehdotusten suuri määrä ja käsiteltävien asioiden moniulotteisuus, toimintaympäristön ja säädösten jatkuva muutostila sekä henkilöresurssien niukkuus ja kireät aikataulut tekevät säädösvalmistelusta haasteellista.

Kehitettävää säädöstyössä olisi muun muassa lakiehdotusten perusteluissa, vaikutusarvioinneissa, valmistelun tukemisessa ja asiakirjahallinnossa. Tarkastusviraston mukaan perusteluiden tulisi olla objektiivisempia ja kattavampia ja vaikutusarvioinnit olisi paikallaan tehdä huolellisemmin ja kokonaisvaltaisemmin.

Erityisesti virasto korosti johtajien ja lähiesimiesten roolia ja tukea valmistelijoille sekä poliittisen johdon sitoutumista valmistelutyön laadun parantamiseen.