Pohjoismainen hyvinvointimalli vastaa joustavasti globalisaatioilmiöihin
Globalisaatio hallitsee Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerien kokouksen asialistaa Reykjavikissä 29.- 30. kesäkuuta. Esillä ovat muun muassa talouskriisin ja influenssa A(H1N1)-viruksen lisäksi pohjoismaisen hyvinvointimallin kohtaamat yleiset globalisaatiohaasteet.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä korostaa, että pohjoismainen hyvinvointimalli ei ole museotavaraa, vaan on osoittanut pystyvänsä muuntumaan ja joustamaan. Ministeri uskoo, että kaikkien kansalaisten aktivointia, mukaan saamista ja tukemista painottava hyvinvointimalli muuntuu joustavasti myös globalisaation edetessä.
Talouskriisin keskellä hyvinvointimallin kohtalo on erityisen ajankohtainen juuri Islannissa. Muista Pohjoismaista Tanska, Ruotsi ja Suomi ovat käyneet läpi vakavia talouskriisejä 1980- ja 1990-luvuilla. Kokemusten mukaan kukin maa pystyi pitämään kiinni hyvinvointimallinsa tärkeimmistä piirteistä, vaikka joutuikin muuttamaan toimintaansa. Tärkein yleisperiaate on niin sanottu pohjoismainen universalismi, jossa sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut varmistetaan kaikille kansalaisille. Kysymys ei ole vain turvaamisesta, vaan myös mukana ja liikkeellä pitämisestä: kansalaista ei jätetä lamankaan hetkellä.
Globalisaatiohaasteisiin vastaamiseksi ovat Pohjoismaat valmistelleet erityisen ehdotuskokonaisuuden sosiaali- ja terveysalan kysymyksistä. Ehdotuksissa painotetaan sitä, että Pohjoismainen universalistinen hyvinvointimalli on kilpailuetu globalisaatiossa. Se tukee ihmisten työkykyä, mobilisoi mahdollisimman monet aktiivisiksi ja torjuu jännitteitä, joita syrjäytyminen voi yhteiskunnassa tuottaa. Globalisaatioehdotukset etenevät konkreettisiksi hankkeiksi vuoden 2010 aikana.
Pohjoismainen hyvinvointimalli on jo pitkään ollut itsestäänselvyys, jopa siinä määrin, että koko mallin olemassaolo on joiltakin päässyt unohtumaan. Ministeri Hyssälä muistuttaa Suomen puheenvuorossa siitä, että Pohjoismaat ovat edelleen hyvinvointipolitiikassaan keskenään hyvin samankaltaisia maita, joita odottavat samankaltaiset globalisaatiohaasteet. Siksi on tärkeätä, että kaikissa maissa niin päätöksentekijät, asiantuntijat kuin väestö laajemminkin ovat tietoisia toisten Pohjoismaiden kokemuksista ja ratkaisuista.
Suomi tukee pyrkimyksiä vahvistaa hyvinvointipolitiikkaa koskevaa vertailevan tiedon vaihtoa Pohjoismaiden välillä. Näin välitetään tietoa Pohjoismaisista malleista myös voimistuvaan keskusteluun EU:n sosiaalisesta mallista.
Lisätietojaneuvotteleva virkamies Ralf Ekebom, puh. 050 563 8346
ylitarkastaja Maria Waltari, puh. 050 364 7815