Pankkien nimissä tehdyt petokset jatkuvat - poliisi tehostaa verkkoavusteisten petosrikosten torjuntaa ja tutkintaa

Poliisi on havainnut kevään ja kesän 2021 aikana tietoverkkoavusteisen petosrikoskokonaisuuden, jossa verkkorikolliset kalastelevat verkkopankkitunnuksia väärinkäytöksiä varten. Petosrikollisuuteen puuttumiseksi poliisissa on perustettu valtakunnallinen tutkintaryhmä.

Petosrikoskokonaisuus liittyy pankkien nimissä tehtyihin petoksiin, joista Keskusrikospoliisi tiedotti 23.6.2021 (Suomalaiset menettäneet miljoonia euroja pankkien nimissä tehtyihin petoksiin – valesivustoja voi olla vaikeaa erottaa aidoista). Petoksissa rikolliset hankkivat uhrin verkkopankkitunnukset haltuunsa ja sen jälkeen siirtävät oikeudetta varoja uhrin tililtä eteenpäin. Teot ovat kohdistuneet useaan suomalaiseen pankkiin ja näiden asiakkaisiin. Rikoskokonaisuudessa on kirjattu vuoden 2021 aikana valtakunnallisesti noin 700 rikosilmoitusta liittyen pääasiassa petos- ja maksuvälinerikoksiiin. Taloudellinen vahinko ja tietojenkalastelu on kohdistunut aluksi iäkkäimpiin henkilöihin, mutta ilmiön edetessä myös muihin ikäryhmiin. Rikosvahingon määrä kokonaisuudessa on lähes seitsemän miljoonaa euroa.

Tekotapa on kaksijakoinen

Rikosilmiön tekotapaan liittyvässä analysoinnissa on ilmennyt, että rikokset tehdään kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisenä vaiheena on verkkopankkitunnusten anastamiseen ja haltuun saamiseen liittyvä kalastelu, joka tapahtuu rikollisen lähettämän tekstiviesti- tai sähköpostilinkin tai hakukoneoptimoinnin kautta. Näiden menetelmien avulla asianomistaja kirjautuu tietämättään verkkopankin sijasta rikollisen tahon hallinnoimalle alustalle, jolloin rikollinen toimija saa tietoonsa uhrin verkkopankkitunnukset.

Toisessa vaiheessa rikolliset alkavat väärinkäyttää haltuunsa saamia verkkopankkitunnuksia. Varsinaisiin väärinkäytöksiin liittyen on tunnistettu erityisesti kaksi keskeistä tekotapaa. Ensimmäinen on varainsiirtojen lisääminen niin sanotulle odottavien maksujen listalle, josta tietämätön asianomistaja vahvistaa maksun omalla tunnuslukukoodillaan myöhemmin tai epätietoisena yrittäessään kirjautua rikollisen hallinnoiman alustan kautta omaan verkkopankkiinsa. Toisessa ja kehittyneemmässä tekotavassa rikollinen lisää oman laitteensa hyväksyttyjen laitteiden listalle, minkä jälkeen maksun hyväksyminen onnistuu rikolliselta itsenäisesti.

Poliisi pyrkii puuttumaan ja estämään 

Rikoskokonaisuuden ja siihen liittyvän laajemman rikosilmiön vakavuudesta ja laajuudesta johtuen poliisissa on ryhdytty keskitettyihin toimenpiteisiin. 

– Poliisiin on perustettu määräajaksi valtakunnallinen projektitutkintaryhmä, johon on määrätty edustajat jokaisesta poliisilaitoksesta ja Keskusrikospoliisista. KRP:llä on rikoskokonaisuudessa johtovastuu, kertoo poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta.

Perustetussa tutkintaryhmässä on verkkorikosten tutkintaan ja selvittämiseen liittyvää erikoisosaamista, rahaliikenteen ja rikoshyödyn jäljittämiseen liittyvää osaamista sekä kykyä kansainväliseen oikeusapuyhteistyöhön, jota ilmiön torjunta ja esitutkinta edellyttää. Tutkintaryhmän keskeinen tavoite on epäillyn tekijän selvittäminen ja rikosvastuun toteuttaminen, mutta tärkeää on myös rikosvahingon muodostumisen estäminen, valtakunnallisesti yhtenäisten toimintamallien kehittäminen ja ennalta estävyyteen sekä rikosilmiön torjuntaan liittyvät tavoitteet.

– Tietoverkkoavusteisissa petosrikoksissa on kyse valitettavasti yleistyneestä ja erittäin vahingollisesta rikosilmiöstä. Siksi valtakunnallisen projektitutkintaryhmän perustaminen on tarpeellista ja perusteltua, jotta voimme vaikuttavasti ja tehokkaasti torjua rikosilmiötä. Olennaisen tärkeää on ennalta estää tekoja, parantaa kansalaisten tietoisuutta ja varautuneisuutta tekotapaan liittyen ja kehittää asiaan liittyvien toimijoiden, kuten pankkien ja poliisien välistä yhteistyötä rikosvahinkojen minimoimiseksi, kertoo valtakunnallisen tutkintaryhmän yleisjohtaja, rikostarkastaja Mikko Kiiski Keskusrikospoliisista.

Poliisi korostaa seuraavien toimenpiteiden tärkeyttä:

• Älä kirjaudu verkkopankkiisi tekstiviesteillä tai sähköpostitse saamiesi linkkien tai hakukoneiden antamien hakutuloksien kautta.
• Lisää verkkopankkisi oikea osoite selaimesi kirjanmerkkeihin tai suosikkeihin.
• Suosi oman pankkisi mobiilisovellusta, joka on turvallisin vaihtoehto.
• Kerro ilmiöstä läheisillesi.

Jos epäilet, että rikolliset ovat saaneet verkkopankkitunnuksesi haltuunsa, tai huomaat verkkopankissasi sinne kuulumattomia saapuneita tai lähteviä maksuja, on erityisen tärkeää ottaa ensin välittömästi yhteys pankkiisi ja vasta sen jälkeen tehdä rikosilmoitus.

Lisätietoa petosrikollisuudesta poliisin nettisivuilla: Tulitko huijatuksi -tunne yleisimmät petosrikollisuuden ilmiöt