Selvitys poliisin henkilötietolain toimeenpanosta on annettu eduskunnalle

Poliisin henkilötietolaki tuli voimaan 1.6.2019. Uutta lakia on nyt sovellettu vajaan kolmen vuoden ajan. Sisäministeriössä on tehty selvitys poliisin henkilötietolainsäädännön toimeenpanosta Poliisihallituksen ja sen alaisen poliisihallinnon osalta sekä suojelupoliisissa. Selvitys luovutettiin eduskunnalle 31.1.2022.

Eduskunta edellytti poliisin henkilötietolain uudistamisen yhteydessä, että hallitus seuraa ja arvioi uuden poliisin henkilötietolainsäädännön toimeenpanoa ja laatii siitä selvityksen hallintovaliokunnalle.

Lakiuudistusta pidetään pääosin onnistuneena

Poliisin henkilötietolain uudistuksen yhtenä tavoitteena oli selkeyttää ja yksinkertaistaa poliisin henkilötietolain monimutkaista rakennetta. Saatujen lausuntojen pohjalta uudistusta voidaan pitää pääosin onnistuneena. Uusi lainsäädäntö nähdään aiempaan selkeämpänä ja toimivampana. 

Esimerkiksi siirtyminen henkilötietojen käsittelyn järjestelmäkohtaisesta sääntelystä käyttötarkoituksiin perustuvaan sääntelyyn nähdään pääosin toimivana ja aiempaa joustavampana ratkaisuna. Aiemmin henkilötietojen käsittely oli sidoksissa käytettäviin tietojärjestelmiin, kun nykyisin sääntely perustuu siihen, mihin tarkoitukseen henkilötietoja käytetään. Myös rekisterinpidon keskittäminen Poliisihallitukselle on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi.

Lainsäädännön kokonaisuus ei silti ole kaikilta osin täysin selkeä. Lakia soveltavien viranomaisten kannalta haasteellista on, että poliisin henkilötietojen käsittely jakautuu osin yleisen tietosuoja-asetuksen ja osin rikosasioiden tietosuojalain piiriin. Tietosuojalainsäädännön lisäksi poliisin henkilötietojen käsittelyssä on huomioitava myös muun muassa toimivaltuussääntelyn, julkisuuslain, tiedonhallintalain sekä kansallisen erityislainsäädännön ja EU-säädösten vaatimukset. Soveltajan on siis hallittava laaja lainsäädännön kokonaisuus.

Selvitykseen annetuissa lausunnoissa on lisäksi noussut esiin, että viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon liittyy tietosuojalainsäädännön uudistumisesta huolimatta edelleen ongelmia. Sisäministeriön näkemyksen mukaan sekä poliisin henkilötietolain että muun tiedonvaihtoa koskevan sääntelyn jatkuva arviointi on keskeistä viranomaisten toimintaedellytysten kannalta.

Suojelupoliisia koskevan sääntelyn keskittäminen helpottaa lain soveltamista

Suojelupoliisin osalta selvitys koskee henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 7. lukua. Uuden lain rakenteellinen ratkaisu, jossa suojelupoliisia koskeva sääntely on keskitetty pääsääntöisesti lain 7. lukuun, on aikaisempaa selkeämpi lain soveltamisen kannalta. Kyseisen luvun säännöksiä sovelletaan vain suojelupoliisissa, mikä tukee soveltamiskäytännön yhdenmukaisuutta ja on selkeää vastuiden kannalta.

Suojelupoliisin oikeudet luovuttaa ja saada henkilötietoja säilyivät pääosin ennallaan. Sääntelyä uudistettiin niin, että tiedon luovutuksesta suojelupoliisin ja muun poliisin välillä säädetään. Ratkaisun on katsottu selkeyttävän vastuita.

Rekisteröidyllä henkilöllä ei ole tarkastusoikeutta suojelupoliisin käsittelemiin henkilötietoihin. Pyynnön henkilötietojen ja niiden käsittelyn lainmukaisuuden tarkastamisesta voi tehdä tietosuojavaltuutetulle tai poliisille poliisin henkilötietolain mukaisesti. Poliisille esitetty pyyntö toimitetaan tietosuojavaltuutetulle. Tämä oikeus lainmukaisuuden tarkastamiseen on tärkeää rekisteröidyn oikeuksien kannalta. 

Tietosuojavaltuutetun lausunnon mukaan rekisteröityjen tietosuojavaltuutetun toimistoon tekemät yhteydenotot eivät ole merkittävästi muuttuneet uuden poliisin henkilötietolain voimaantulon myötä.

EU:n tietosuojauudistus poliisin henkilötietolain uudistamisen taustalla

Poliisin henkilötietolain laaja kokonaisuudistus oli osa EU:n tietosuojauudistukseen liittyvää kansallisen tietosuojalainsäädännön muutosta, jonka yhteydessä on uudistettu myös useita muita viranomaisia koskevat henkilötietolait. Uudistuksen tavoitteena oli saattaa poliisin henkilötietolaki vastaamaan toimintaympäristön ja poliisilainsäädännön muutoksista johtuvia henkilötietojen käsittelyn ja tietosuojan tarpeita.

Sekä tietosuojan uutta yleislainsäädäntöä että poliisin uutta henkilötietolakia on selvitystä annettaessa sovellettu verraten lyhyen aikaa. Selvitys kuvaa lain toimeenpanoa tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella. Uudessa sääntelyssä ei ole selvitystä valmisteltaessa havaittu sellaisia puutteita, jotka edellyttäisivät välittömiä muutoksia lainsäädäntöön.

Sisäministeriö seuraa jatkossakin säännöllisesti lainsäädännön toimivuutta, ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuja sekä kansallisen ja eurooppalaisen oikeuskäytännön kehittymistä, ja arvioi niistä mahdollisesti aiheutuvia lainsäädännön muutostarpeita.

Lisätietoja
erityisasiantuntija Suvi Pato-Oja, p. 0295 488 379, [email protected] (Poliisihallituksen ja sen alaisen poliisihallinnon osuus)
hallitusneuvos Johanna Hakala, p. 0295 488 452, [email protected] (Suojelupoliisin osuus)